JATTK Jäsenyyden ehdot

 

Jäsenyyden ehdot

Kassan jäseneksi pääse työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta.

Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.

Kassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Kirjallinen hakemus jäseneksi pääsemiseksi on tehtävä kassan hallitukselle tai kassan johtajalle tai hallituksen valtuuttamalle asiamiehelle tai jäsenasioita hoitavalle henkilölle. Jäseneksi ottamisesta määrätään sääntöjen 17 ja 20 §:ssä.

Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä.

JATTK-työttömyyskassa on palkansaajakassa, jonka jäseneksi voi liittyä vain palkkatyössä oleva henkilö. Yrittäjänä oleva henkilö ei voi päästä tämän kassan jäseneksi. 

Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalaissa henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan yrittäjien eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjien eläkelain (1280/2006) mukaisen vakuutuksen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä maatalousyrittäjän eläkelain 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettua apurahansaajaa.

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä,

1.    joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

2.    joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

3.    joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.

Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään puolet tai heillä on vastaava määräämisvalta.

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

Yrityksessä työskentelemisen vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta säädetään 2 luvun 5—8 §:ssä.

Palkansaajakassan jäsenen ryhtyessä yrittäjäksi, hän saa lukea hyväkseen enintään kuusi kuukautta palkansaajakassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa ja vakuutettuna oloaikaa, jos palkansaajakassan jäsen kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta liittyy yrittäjäkassaan.

Jos yrittäjäkassan jäsen kuukauden kuluessa palkansaajaksi ryhtymisestä ja yrittäjäkassasta eroamisesta liittyy palkansaajakassaan, hänen hyväkseen luetaan ansiopäivärahan työssäoloehdossa enintään 10 viikkoa työskentelyaikaa ja vakuutettuna oloaikaa yrittäjäkassassa.

Siirryttäessä palkansaajakassasta toiseen kuukauden kuluessa hankitut työskentely- ja vakuutuskaudet säilyvät. Kassaa voi vaihtaa vain palkkatyösuhteen aikana. Poikkeuksena ovat ns. sopimusmaissa työssä olleet, jotka voivat liittyä kassaan myös työttömänä Suomeen palattuaan.

Jäsenenä ei voi olla samanaikaisesti kahdessa tai useammassa kassassa. Työttömyyskassasta erotaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti.