Lääninhallitusten lakkautuessa lakkautuvat myös Suomen viiden nykyisen läänin maaherran virat. Kysyimme yhdeltä heistä, maaherra Anneli Tainalta, mikä muuttuu ja millaisia mietteitä hänellä on tulevaisuudesta.

Anneli Taina mukaan läänit lakkautettiin, koska valtion aluehallintoa haluttiin uudistaa tavoitteena tuloksellisesti ja asiakaslähtöisesti toimiva entistä tehokkaampi hallinto ja paremmat palvelut. Uudistus on rationalisointitoimi.

Toisaalta hallituksessa katsottiin myös, että samalla on syytä lopettaa maaherrainstituutio ja nimittää jatkossa aluehallinnon johtajat valtioneuvostotasolla. Maaherrat on nimittänyt presidentti, toteaa Anneli Taina.

Aluehallinnon tehtävät eivät Tainan mukaan aluehallintouudistuksessa muutu. Hallintorakenteet muuttuvat ja erityisesti uudet ELY-keskukset merkitsevät kahden monialaisen valtion aluehallintoviranomaisen perustamista. Monialaiset virastot mahdollistavat valtion hallinnossa entistä paremman yhteistyön alueiden hyväksi.

Yhteistyö tiivistyy myös kuntien kanssa sekä suoraan että maakuntaliittojen kautta. Alueille laaditaan tavoiteasiakirjat hallituskaudeksi. Niissä määritellään valtion tavoitteet ja tehtävät alueilla. Jos tavoiteltu yhteistyö onnistuu, merkitsee se valtion aluehallinnon vahvistumista, korostaa maaherra.

Uudistuksessa ei häviäjiä

Anneli Tainan mielestä uudistuksessa ei ole häviäjiä, mutta työtä pitää tehdä, jotta uusien organisaatioiden antamat yhteistoimintamahdollisuudet pystytään hyödyntämään parhaalla tavalla.

Kysyimme, jäikö uudistuksen jälkeen vielä päällekkäisiä hallinto-organisaatioita?

Uudistuksessa yhdistetään ja kootaan hallintoa. Esimerkiksi kuudelle aluehallintovirastolle tulee yhteinen kehittämisyksikkö ja työnantajapoliittinen yksikkö. Nämä mahdollistavat sen, ettei samoja asioita tehdä kuuteen eri kertaan. Päällekkäisyyksiä poistetaan myös juuri sillä, että virastot ovat monialaisia, vastaa maaherra Taina.

Vaikka lääninhallinto kokoavana elimenä poistuu, ei Anneli Taina näe vaaraa, että keskitetty valtion toiminnanohjaus katoaisi. Uusi aluehallintovirasto saa pääosan lääninhallituksen tehtävistä, osa siirtyy ELY-keskuksiin.

Valtion ohjaus ja valvonta toimivat toivottavasti entistä tehokkaammin tulevissa organisaatioissa. Mielestäni valvontaa pitääkin vahvistaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa haasteet ovat suuret väestön ikääntymisen ja kuntien taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Kansalaiset myös odottavat saavansa tukea oikeusturvan toteutumiseen kuntatasolla.

Aluehallintoviraston tehtävänä on monien muiden tehtävien ohella edistää perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista ja peruspalvelujen saatavuutta. Haasteena on tehdä tutuksi tämä lääninhallituksilta siirtyvä uuden viraston rooli.

Anneli Tainalla on pitkä ura takanaan politiikassa, muun muassa kansanedustajana ja ministerinä. Vaikka maaherran virka lakkaa, hän ei aio vielä eläkkeelle. Hän toivoo voivansa jatkaa virkamiesuralla. Tehtävä merkitsee läheistä yhteistyötä poliittisten päätöksentekijöiden kanssa.

En kaipaa takaisin politiikkaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo Anneli Taina arvoituksellisesti.

Haastattelun jälkeen hänen toiveensa virkamiesuran jatkumisesta täyttyi. Valtioneuvosto nimitti 22.12.2009 aluehallintovirastojen ylijohtajat enintään viiden vuoden määräajaksi 1.1.2010–31.12.2014. Etelä-Suomen läänin maaherra, YTK Anneli Taina aloittaa ensi vuoden alusta Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana.

Haastattelu: Kari Tirronen
Kuva: Etelä-Suomen lääninhallituksen arkisto