Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia

Ammattiyhdistystoiminta on alkanut jo kauan sitten, alkuun suullisina sopimuksina. Mukana on ollut aiemmin kenties enemmän politiikkaa ja kärjistymistä aina vuoden 1918 kansalaissotaa myöten.

Alle on kerätty aineistoa siitä, mitä työoloihin on saatu aikaan ja millaiset ongelmat ovat olleet ajankohtaisia eikä käsitelty sitä miten edut on saavutettu – lakoilla vai muilla keinoin.

  • Moniko tietää, että on ollut olemassa erilliset naispalkkataulukot?
  • Kuinka moni muistaa, ettei kansaneläkettä ja lapsilisiä ole aina maksettu?
  • Monet etuudet ovat pitkien ja sinnikkäiden neuvottelijoiden ja neuvottelujen tuloksia.
AY-liikkeen uudempia saavutuksia: varhaiseläke, perhevapaat ja ammatillinen kuntoutus

2010

Vuorotteluvapaa vakinaistetaan.
Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.

2009

Aikuiskoulutustuen uudistus.
Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.

2008

Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.

2007

Liittosopimukset.
Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta.

2006

Sairausvakuutusjärjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus.
Muutoksia työttömyysturvalakiin.
Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia.
Perhevapauksiin parannuksia.

2005

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu.
Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet.
Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli.

2004

Työeläkeuudistus.
Ammatillisen kuntoutuksen uudistus.

2003

Laki kunnallisista viranhaltijoista.
Työttömyysturvalain uudistus.
Uusi työturvallisuuslaki.
Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus.
Perhevapaat-uudistus.

2002

Uusi työterveyshuoltolaki.
Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.

2001

Uusi työsopimuslaki.
Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti).

2000

Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

1999

Varhaiseläkeuudistus.

1998

Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÄT MUKAAN SOPIMUKSIIN, VUOROTTELUVAPAA JA PÄIVÄHOITO LAKISÄÄTEISIKSI

1997

Yleiset sopimukset ja yt-sopimus.
Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus.
Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.

1996

Päivähoitolaki.
Työaikalain kokonaisuudistus.
Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva.
Vuosilomalain osittaisuudistus.
Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot.
Henkilöstörahastolain uudistus.
Yhteistoimintalain uudistus.
Tel-yhtiöiden hallintolaki.

1995

Ulkomaisten työntekijöiden työehdot.
Vuorotteluvapaa.
Työaikalaki.
Yt-lain muutokset:
Eurooppa-tason konserniyhteistyö.

YKSILÖN OIKEUKSIA JA TASA-ARVOA PARANNETAAN SOPIMUKSIN

1993

Perustetaan nykymuotoinen STTK, johon tuli mukaan uusia jäsenliittoja Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton (TVK) konkurssin jälkeen.

1991

Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto.
Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha. Koulutussopimus ja irtisanomissuojasopimus uusitaan.

1990

Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991.
Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen).
Yleissopimus, luottamusmiessopimukset ja lomapalkkasopimus uusitaan.

1989

Työttömyysturvalain muutos.
Työministeriö aloittaa toimintansa.
Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990.
Uusi yhdistyslaki.
Irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia. Sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan.

1988

Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantaja-järjestöjen vastustuksesta huolimatta. Henkilörekisterilaki.
Yksilölliset työajat lakisääteisiksi.
Kotihoidontuki laajenee.

1987

Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ.
Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa.
Aikuisten opintotuki.

KESKITETYT TULOPOLIITTISET SOPIMUKSET JA TASA-ARVOLAKI

1986–1990

Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä.

1986

Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään. Toimihenkilöjärjestöt tekevät keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon. Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987–1990.
Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.

1985

Laki kotihoidontuesta.

1984

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. Irtisanomissuojasopimus. Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan.

1981

Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivä-rahoissa. Sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset sisäisestä tiedotustoiminnasta.

YHTEISTOIMINTA KEHITTYY JA OPISKELUMAHDOLLISUUDET PARANEVAT

1980

Opintovapaalaki.
Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma.
Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

1979

Talvilomaoikeuden laajennus.

1978

Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki.
Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
Irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen.
Rationalisointisopimusten uusiminen.

1977

Työsuojelusopimus.
Talviloma.

TOIMEENTULOA TURVATAAN KOKONAISRATKAISUILLA

1976

Työsuojelusopimus.
Ryhmähenkivakuutus.

1974

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.

1973

Vuosilomalain uudistus.
Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut v. 1974.

1972

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

1971

Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973.
Koulutussopimus ja tiedotussopimus.
Vähimmäispalkkalaki.
Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset

TASA-ARVOA PARANNETAAN JA LUOTTAMUSMIESOIKEUDET TURVAAMAAN TYÖNTEKIJÖITÄ

1970

Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto.
Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus.
Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.

1969

Luottamusmiessopimus.

1968

Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I.
Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta.

1967

Lomapalkkasopimus.
Uusi ammattitautilaki.

NAISPALKKATAULUKOT HISTORIAAN, TYÖAIKA LYHENEE JA IRTISANOMISSUOJASTA SOVITAAN

1966

Irtisanomissuojasopimus.

1965

Vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.

1964

Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä.
Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki.

1962–1966

Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä.

LASTENHOITOON HUOMIOTA JA MUITA UUDISTUKSIA

1962

Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.

1961

Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.

1960

Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18–24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.

1959

Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.

1958

Työturvallisuuslaki

1956

Palkankorotus toteutuu.
Kansaneläkelain uudistus.

1950

Yritys lopettaa palkkasäännöstely.
Palkkasäännöstelyn paluu.
Vakautuskausi alkaa.

1948

Lapsilisälaki.
Tapaturmavakuutuslaki.

VANHUKSILLE TURVAA ELÄKKEISTÄ JA TYÖSOPIMUKSISTA VALTAKUNNALLISIA

1947

Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää.

1946

STTK perustetaan.
Yleissopimus uusitaan.
Laki tuotantokomiteoista.
Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta.
Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12–14-päiväiseksi.

1945

Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä.
Liiketyönantajain Keskusliitto, LTK (vuodesta 1995 Palvelutyönantajat) perustetaan.

1944

Ensimmäinen yleissopimus.
Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille.

1942

Palkkasäännöstely. Järjestöjen edustajat ovat mukana palkkasäännöstelyä hallinnoimassa.

1940

STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi.

1939

Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5–12 päivää.

1937

Kansaneläkelaki.

SOPIMUKSIA 1800-LUVULTA ALKAEN

1927

Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat.

1923

Työehtosopimuslaki.

1922

Työsopimuslaki, vuosiloma 4–7 päivää.

1917

8 tunnin työaikalaki.

1907

Suomen Ammattijärjestö perustetaan ja Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan.

1895

Tapaturmakorvauslaki.

1889

Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.