KTK Tekniikan Asiantuntijat ry: Säännöt

1 §	LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on KTK Tekniikan Asiantuntijat ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä keskusliitto. Keskusliiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa.
2 §	TARKOITUS KTK Tekniikan Asiantuntijat ry on keskusliitto, joka yhdistää kaikki teknisiä palveluja tuottavien ja niistä vastaavien työyhteisöjen palveluksessa asiantuntijatehtävissä olevat henkilöt jäsenjärjestöjensä kautta yhteistoimintaan. Keskusliitto koordinoi ja edistää jäsentensä järjestötoimintaa ja edunvalvontaa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla tukien neuvottelujärjestöjään. Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusliitto tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja, tekee sopimuksia, antaa lausuntoja, järjestää kokouksia ja tiedotustilaisuuksia, harjoittaa julkaisu-, kustannus- ja koulutustoimintaa sekä harjoittaa muuta samantapaista toimintaa. Keskusliiton toiminnan rahoittamiseksi sen jäsenjärjestöjen on maksettava sille jäsenmaksuja. Keskusliitto voi toimintansa tukemiseksi omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä toimintaansa varten tarpeellisia lomanviettopaikkoja jäsenilleen, ylläpitää majoitus- ja ravitsemusliikettä, ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, panna toimeen asianomaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä perustaa rahastoja toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi. Keskusliitto voi tarvittaessa perustaa säätiöitä.
3 §	JÄSENET Keskusliiton jäseninä on henkilöiden muodostamia valtakunnallisia rekisteröityjä yhdistyksiä, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä jäsenjärjestö.
4 §	Keskusliiton jäsenjärjestöksi haluavan on jätettävä kirjallinen hakemus liittohallitukselle. Hakemuksen tulee perustua yhdistyksen päätökseen. Tätä koskeva pöytäkirjan ote sekä yhdistyksen säännöt ja jäsenluettelo on liitettävä hakemukseen. Uudet jäsenjärjestöt liittohallituksen on hyväksyttävä yksimielisesti. Muussa tapauksessa hyväksymiseen tarvitaan edustajakokouksen kaksi kolmasosan (2/3) enemmistön päätös.
5 §	Jäsenjärjestön tulee toimia keskusliiton sääntöjen mukaisesti, noudattaa näihin sääntöihin perustuvia päätöksiä sekä pyrkiä kaikin tavoin toiminnassaan edistämään keskusliiton tarkoituksen toteuttamista. Jäsenjärjestön velvollisuutena on lisäksi: tarkistaa ja hyväksyä henkilöjäsenmääränsä keskusliiton kalenterivuoden vaihteessa antaman ilmoituksen perusteella; toimittaa liittohallitukselle yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös, tase ja toimintasuunnitelma heti niiden tultua hyväksytyiksi ja luettelo yhdistyksen toimihenkilöistä; ilmoittaa liittohallitukselle viipymättä yhdistyksen sääntöjä, toimihenkilöitä ja edustajia sekä yhteystietoja koskevat muutokset; sekä maksaa jäsenmaksunsa keskusliitolle sen varsinaisen edustajakokouksen määräämällä tavalla.
6 §	Jäsenjärjestön, joka on päättänyt erota keskusliiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liittohallitukselle, sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta edustajakokouksen pöytäkirjaan. Eroamisilmoituksen tulee perustua jäsenjärjestön päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen pöytäkirjan ote. Jos jäsenjärjestö on jättänyt täyttämättä velvollisuutensa keskusliittoa kohtaan tai toiminnallaan huomattavasti vaikeuttanut keskusliiton toimintaa, voi edustajakokous erottaa sen keskusliiton jäsenyydestä. Erottamispäätökseen vaaditaan kuitenkin, että sitä vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneista kannattaa. Jäsenjärjestön erottua tai tultua erotetuksi sen oikeudet ja velvollisuudet keskusliittoa kohtaan raukeavat. Se on kuitenkin velvollinen maksamaan keskusliitolle jäsenmaksun siltä kalenterivuosipuoliskolta, jona eroamisilmoitus on jätetty tai erottaminen tapahtunut. Mikäli jäsenjärjestön eroaminen on tapahtunut siitä syystä, ettei keskusliitto pysty tarjoamaan eronneelle jäsenjärjestölle kulloinkin yhteisesti sovittuja palvelusopimuksen mukaisia jäsenpalveluja, ei edellä mainittua jäsenmaksuvelvollisuutta keskusliitolle ole siitä lukien, kun eroamisilmoitus on jätetty. Jäsenjärjestöllä, joka eroaa tai erotetaan keskusliitosta, ei ole mitään oikeutta keskusliiton omaisuuteen.
7 §	LIITON HALLINTOELIMET Päätäntävaltaa keskusliiton asioissa käyttää edustajakokous. Keskusliiton hallintoa hoitaa liittohallitus. Liittohallituksen valmistelevana elimenä toimii liittohallituksen nimeämä hallituksen työvaliokunta.
8 §	EDUSTAJAKOKOUS Ylintä päätösvaltaa käyttää edustajakokous. Edustajakokoukset ovat varsinaisia tai ylimääräisiä. Varsinainen edustajakokous pidetään vuosittain syys–marraskuussa. Edustajakokous valitsee edustajakokouksen edustajista kokoukselle puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan. Edustajakokouksen kutsuu koolle keskusliiton puheenjohtaja liittohallituksen päätöksen mukaisesti. Ylimääräinen edustajakokous pidetään, milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai edustajakokous niin päättää tai milloin vähintään yksi kolmasosa (1/3) jäsenjärjestöistä on sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatinut liittohallitukselta. Ylimääräinen edustajakokous on kutsuttava koolle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen koollekutsumisesta on näiden sääntöjen mukaisesti esitetty.
9 §	Äänivaltaa edustajakokouksessa käyttävät jäsenjärjestöjen valitsemat edustajat. Tätä varten tulee edustajalla olla jäsenjärjestön antama valtakirja äänioikeudestaan. Kullakin edustajalla on äänestyksessä yksi (1) ääni. Liittohallitukseen valittua varsinaista tai varajäsentä ei voi valita edustajakokouksen edustajaksi, mutta hänellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus edustajakokouksessa.
10 §	Edustajakokoukseen kukin jäsenjärjestö on oikeutettu valitsemaan yhden (1) edustajan jäsenjärjestön alkavaa tuhatta (1000) henkilöjäsentä kohti, kuitenkin enintään neljä (4) edustajaa. Opiskelijoiden muodostamat valtakunnalliset yhdistykset ovat kuitenkin oikeutettuja valitsemaan enintään kaksi (2) edustajaa. Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja. Uuden jäsenjärjestön tultua hyväksytyksi keskusliiton jäseneksi, jäsenjärjestö valitsee yhden (1) edustajan liittymisvuoden edustajakokoukseen. Jäsenjärjestön edustajamäärää muiden kuin opiskelijoiden muodostamien valtakunnallisten yhdistysten osalta laskettaessa pidetään jäsenmääränä sen henkilöjäsenten kokonaismäärää, joista jäsenjärjestö on maksanut täyttä jäsenmaksua edelliseltä kalenterivuodelta ja jotka ovat jäseniä 31.12. Liittohallitus vahvistaa kunkin jäsenjärjestön edustajamäärän edellä olevien määräysten mukaisesti ja ilmoittaa edustajakokouskutsun yhteydessä, kuinka moneen edustajakokousedustajaan jäsenjärjestöllä on oikeus.
11 §	Kutsu varsinaiseen edustajakokoukseen toimitetaan jäsenjärjestöille kirjeitse neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Asia, jonka jäsenjärjestö haluaa käsiteltäväksi varsinaisessa edustajakokouksessa, on esitettävä kirjallisesti liittohallitukselle 1. elokuuta mennessä. Yhdistyslain 23 §:ssä mainituista asioista voidaan kuitenkin päättää vain, jos siitä on kokouskutsussa erityisesti mainittu. Varsinaisen edustajakokouksen esityslista ja muut asiakirjat on toimitettava jäsenjärjestöille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Mukaan on liitettävä jäsenjärjestöjen esitykset varustettuina liittohallituksen lausunnoilla. Kutsu ylimääräiseen edustajakokoukseen toimitetaan jäsenjärjestöille kirjeitse viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Ylimääräisessä edustajakokouksessa käsitellään vain kokouskutsussa mainitut asiat. Muilta osin noudatetaan ylimääräisestä edustajakokouksesta soveltuvin osin mitä edellä on varsinaisen edustajakokouksen osalta määrätty.
12 §	Edustajakokouksen avaa liittohallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan liittohallituksen ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja. Avaaja johtaa puhetta, kunnes kokouksen puheenjohtaja on työjärjestyksen mukaisesti valittu. Varsinaisen edustajakokouksen tehtävänä on: valita kokouksen puheenjohtaja ja muut toimihenkilöt käsitellä kertomus keskusliiton toiminnasta edelliseltä toimintavuodelta päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta päättää vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille päättää toimintasuunnitelmasta seuraavalle vuodelle päättää seuraavan vuoden tulo- ja menoarviosta päättää seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta, maksukausista ja -ajoista päättää liittohallituksen jäsenten ja tilintarkastajien seuraavan vuoden palkkioista päättää edustajakokouksen edustajien palkkioista päättää liittohallituksen esityksestä toiminnan ja talouden yleiset suuntaviivat valita joka neljäs vuosi jäsenjärjestöjen henkilöjäsenistä keskusliiton puheenjohtaja, joka toimii liittohallituksen puheenjohtajana valita joka neljäs vuosi liittohallituksen varsinaiset ja varajäsenet päättää liittohallituksen mahdollisesta täydentämisestä valita liitolle yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) varatilintarkastaja, joiden tulee olla hyväksyttyjä tilintarkastajia päättää muista kokouskutsussa mainituista ja 11 §:n 2 ja 3 momentin mukaan käsiteltävistä asioista Edustajakokous päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä.
13 §	Äänestys edustajakokouksessa on avoin, jollei joku edustajista vaadi suljettua äänestystä. Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi tapauksissa, joissa näiden sääntöjen mukaan vaaditaan määräenemmistöä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se esitys, jota puheenjohtaja on kannattanut, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.
14 §	LIITTOHALLITUS Keskusliiton liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 3–12 varsinaista jäsentä. Liittohallituksen varsinaisille jäsenille valitaan henkilökohtainen varajäsen puheenjohtajaa lukuun ottamatta. Liittohallituksen jäsenen tulee olla jäsenjärjestön tai sen jäsenyhdistyksen henkilöjäsen. Jos tämä edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen liittohallituksen jäsenen toimikausi, jolloin varajäsen tulee hänen tilalleen. Jos liittohallituksen jäsen on pysyvästi estynyt osallistumasta liittohallituksen toimintaan tai eroaa kesken toimikauden, valitsee seuraava varsinainen edustajakokous tilalle uuden jäsenen. Kaikkien jäsenjärjestöjen piiristä valitaan yksi jäsen hallitukseen. Liittohallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan neljäksi vuodeksi. Toimikausi päättyy toimikauden päättävään edustajakokoukseen. Liittohallitus valitsee keskuudestaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan ensimmäisen tai toisen varapuheenjohtajan kutsusta tai jos yli puolet liittohallituksen jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten puheenjohtajalta kirjallisesti pyytää. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänestys on liittohallituksessa avoin. Äänten mennessä tasan, päätökseksi tulee se esitys, jota puheenjohtaja on kannattanut, paitsi vaaleissa, jotka ratkaistaan arvalla. Liittohallituksen tulee huolellisesti hoitaa liiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain, keskusliiton sääntöjen, sekä edustajakokousten päätösten mukaisesti. Liittohallituksen tehtävänä on hoitaa keskusliiton hallintoa ja ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin keskusliiton tarkoituksen toteuttamiseksi.
15 §	TILIT, TILINTARKASTUS, TILIVUOSI JA TOIMINTAKAUSI Tilinpäätöksen sekä tilivuotta koskevat edustajakokouksen ja liittohallituksen kokousten pöytäkirjat tulee olla valmiina jätettäväksi tilintarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä. Keskusliiton tilivuosi ja toimintakausi ovat tammikuun 1. päivästä joulukuun 31. päivään.
16 §	Tilintarkastajan tulee tarkastaa keskusliiton hallinto ja talous hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Tarkastuksestaan hänen on jätettävä liittohallitukselle huhtikuun loppuun mennessä varsinaiselle edustajakokoukselle osoitettu tilintarkastuskertomus ja lausunto taloudenhoidosta, tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Jos tilintarkastaja seuratessaan taloudenhoitoa vuoden aikana tarkastuksiensa perusteella tai muutoin havaitsee olevan aihetta muistutuksiin ja esityksiin, on siitä viipymättä ilmoitettava liittohallitukselle.
17 §	TYÖTAISTELUT Keskusliitto voi tarvittaessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin. Jäsenjärjestön tai sen jäsenyhdistyksen tulee saada liittohallituksen suostumus erillistä työtaistelua varten. Jäsenkunnan ulkopuolella syntyneeseen työtaisteluun ei saa liittyä ilman liittohallituksen lupaa.
18 §	JÄSENMAKSU Jäsenjärjestöt maksavat keskusliitolle jokaisesta henkilöjäsenestään tai jäsenyhdistystensä jokaisesta henkilöjäsenestä jäsenmaksun, jonka suuruuden varsinainen edustajakokous päättää. Edustajakokouksella on oikeus päättää ylimääräisestä jäsenmaksusta. Ylimääräisen jäsenmaksun perintätavasta ja maksatusaikataulusta päättää liittohallitus. Päätökseen ylimääräisestä jäsenmaksusta vaaditaan kuitenkin, että sitä vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneista kannattaa. Ylimääräinen jäsenmaksu voi olla kuitenkin korkeintaan vuosittainen jäsenmaksu viisinkertaisena. Ellei jäsenjärjestö ole määräaikaan mennessä maksanut jäsenmaksua tai ylimääräistä jäsenmaksua, on maksamattomista eristä maksettava viivästyskorkoa kulloinkin voimassa olevan lain mukaisesti.
19 §	PÖYTÄKIRJAT Edustajakokouksen ja liittohallituksen pöytäkirjat tarkastavat ja oikeaksi todistavat kokouksen valitsemat kaksi (2) kokousedustajaa.
20 §	KESKUSLIITON NIMENKIRJOITTAJAT Keskusliiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja liittohallituksen varapuheenjohtajat, kaksi (2) aina yhdessä. Liittohallitus voi määrätä keskusliiton muunkin toimihenkilön kirjoittamaan keskusliiton nimen yhdessä jonkun em. sääntömääräisen nimenkirjoittajan kanssa.
21 §	SÄÄNTÖJEN MUUTOS Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan edustajakokouksen päätöksellä. Päätös sääntöjen muuttamisesta ei ole pätevä, ellei edustajakokous ole siitä yksimielinen tai ellei kaksi perättäistä, vähintään kolmenkymmenen (30) päivän väliajalla pidettyä edustajakokousta, kumpikin kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä tee siitä yhtäpitävää päätöstä.
22 §	KESKUSLIITON PURKAMINEN Keskusliiton purkamiseen vaaditaan kahden (2) vähintään kolmenkymmenen (30) vuorokauden väliajalla pidetyn edustajakokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa tulee vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänestykseen osallistuneista kannattaa päätöstä. Keskusliiton purkautuessa jaetaan omaisuus jäsenjärjestöille viiden (5) edellisen vuoden maksettujen jäsenmaksujen suhteessa.
23 §	ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ Keskusliitto voi jäsenjärjestöjensä sopimuksesta liittyä jäseneksi samanlaisia tarkoitusperiä ajaviin muihin järjestöihin. Niissä tapauksissa, joista näissä säännöissä ei ole mainittu, noudatetaan yhdistyksistä kulloinkin voimassa olevia lakeja ja asetuksia.

KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n säännöt

Muuta relevanttia materiaalia