Muistakaa päivittää jäsentietojanne jäsenrekisteriin!
Kertokaa meille vuorotteluvapaasta, opintovapaasta, perhevapaasta tai jos olette jäämässä eläkkeelle jasenpalvelu@ktk-ry.fi
Ylläpitämällä tietosi ajantasalla varmistat tiedonsaannin! Muistuta myös työkavereitasi asiasta, kysy onko työpaikkasi muut jäsenemme saaneet tiedotteita. Jos eivät, niin pyydä heitä päivittämään meille tietonsa.

Puheenjohtajan palsta

Kuntayhtiöiden avoimuus, läpinäkyvyys ja `piiloverot`

 

Lieneekö johtunut kesän vähäisestä uutistarjonnasta, mutta julkisuudessa on kesän aikana ollut paljon esillä niin sanottujen kuntaomisteisten yhtiöiden toiminta.

Erilaisiin yhtiörakenteisiin on jo vuosia siirretty monia toimintoja demokratian piiristä. Toimintojen siirtoja on perusteltu niin kilpailuneutraliteetilla kuin toiminnallisilla näkökulmilla. Kuntatekniikan alueella yhtiöitettyjä toimintoja löytyy muun muassa energia-alalta, vesihuollosta, niin rakennusten kuin infran huollosta ja kunnossapidosta sekä ICT-palveluista. Myös aterian ja puhtaanapidon toimialoja on runsaasti yhtiöitetty. Eri yhtiöt jakautuvat vielä tytär- tai osakkuusyhtiöihin omistussuhteiden mukaisesti.

Suomessa julkisista yhtiöistä tietojen saanti on rajattua osakeyhtiölain mukaisesti, mutta esimerkiksi Ruotsissa vastaavat asiakirjat ovat julkisia. Tästä on noussut viime viikkoina paljon keskustelua ja niissä on väitetty, että verovaroin toteutetuilla palveluilla ei ole riittävää läpinäkyvyyttä. Kiivaimpana esimerkkinä on esillä ollut Länsimetro. Keskustelu Länsimetrosta on herättänyt laajemman mielenkiinnon julkisia yhtiöitä kohtaan ja vaatimukset laajemmasta läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta on nostanut päätään. Suurelta osin läpinäkyvyyden lisäämisvaatimukseen vaikuttaa sote- ja maakuntauudistus, jolloin yhtiörakenteisiin on siirtymässä viranomaistehtäviä sekä merkittävästi kuntien rahoja markkinaehtoisesti. On varmasti selvää, että julkisten palveluiden toteutukseen pitää saada riittävästi läpinäkyvyyttä ja ohjausta, koska kyse on yhteiskunnan verovaroista ja julkiset palvelut kuuluvat demokratian piiriin.

Toinen mielenkiinnon kohde yhtiörakenteiden ympärillä ovat tulouttamiset omistajille. Yhtiöt voidaan velvoittaa tulouttamaan omistajatahoilleen niin sanottuja piiloveroja, joilla sitten tasapainotetaan kuntien budjetteja. Tällöin palveluiden kuluttajahintaan lisätään tämä tuloutuslisä mukaan. Tuloutusvaatimus saattaa tarkoittaa yhtiöissä myös säästövaatimuksia henkilöstökuluista ja tarpeellistenkin investointien siirtämistä hamaan tulevaisuuteen, vaikka yhtiön toiminta ilman tuloutusvaatimuksia olisi aivan kannattavaa.

Korjausvelan määrä pitää saada alenemaan ja infrarakenteet hyvään toimintakuntoon. Se ei ole tulouttamista vaativan kunnankaan etu, että esimerkiksi vesilaitoksilla on ohivuotoa ja kaikesta vedestä ei päästä laskuttamaan. Toisekseen onko oikein periä ”ylihintaa” palveluista, varsinkin kun yhtiöiden ylijäämiä ei käytetä palvelun edellyttämiin välttämättömiin korjauksiin, vaan ihan muihin tarkoituksiin.

Suurien sosiaali- ja terveysalojen muutosten edetessä nämäkin asiat nousevat varmasti uudelleen tarkasteluun. Toivottavasti kaikkia julkisia yhtiöitä koskevat jatkossa samat säädökset ja kunnat antavat tarvittavat konserniohjeet. Ainoastaan hyvien johtajien varaan toiminnan tavoitteita, pelisääntöjä ja seurantaa ei voi jättää.

Tästä se työmarkkinasyksy alkaa!

Järjestösihteeri Ulla Perämäki

Järjestösihteerin palsta

Hallinnosta palveluiksi

Tuleva vaalisuma on saanut puolueet liikkeelle. Kunnallisvaalit ja maakuntavaalit vaativat isoa ehdokasarmeijaa, jos puolue mielii menestyä vaaleissa.

Uudet maakuntavaalit tuntuvat kiinnostavan nyt kovasti, jopa vaalikiimaan asti. Kunnallispolitiikassa pitkään mukana olleet näkevät uuden vaikuttamisen paikan häämöttävän. Kaikista ei eduskuntaan ole, joskaan äänetkään ei sinne riitä, eikä sinne kaikki haluakkaan, mutta maakuntahallinto voi nyt olla useamman tavoitettavissa. Kunnallisvaalien kiinnostuksen ja merkityksen on arvailtu jäävän maakuntavaalien varjoon. Näin varmasti tapahtuukin, jos kuntien tehtäväksi tulevaisuudessa jää vain koulu- ja teknisen toimen hoitaminen. No, muuttuuko valtuutetun kohdalla kunnissa mikään, jos nytkin kunnanvaltuutetun uran kohokohtia ja saavutuksia ovat puiston penkeistä, uimalaitureista ja vanhojen asunalueiden tiekunnostuksista päättäminen

Demokratiasta puhutaan paljon, mutta sen eteen tehdään oikeasti todella vähän. Vaalit ovat demokratian perusta, mutta demokratiaa voitaisiin toteuttaa myös paljon tehokkaammin, jotta kansalaiset saataisiin todella osallistumaan. Äänestetään, että demokratia toteutuu, näinhän tehtiin Englannin Brexit vaaleissakin, mutta seuraavana aamuna ei oltu valmiita enää sitoutumaan tulokseen. Sitä eivät ole olleet vaalin voittaneet poliitikotkaan. Demokratia tarvitsee toteutuakseen vaikuttajia, asiantuntijoita ja vaihtoehtoja.

Onkohan nykymallinen kunnan hallinto enää tulevien muutosten jälkeen tarkoituksenmukainen toimintamalli? Olisiko nyt radikaalien muutosten aika myös hallinnossa? Näillä näkymin kunnassa riittäisi valtuuston tilalle kerran vuodessa kokoontuva kunnankokous. Kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta hoitaisivat arjen hallinnon kokoontumalla tarvittaessa. Näin vastuusuhteet ja roolit selkiytyisivät.

Uuden maakuntahallinnon myötä kuntien valtuustoissa päätettävät asiat vähenevät huomattavasti, kun noin 60% tämän hetkisestä budjetista siirtyy kuntien päätösten ulkopuolelle. Jos kunnanhallituksen puheenjohtaja on ollut tähän asti kunnan kingi, niin jatkossa tuon kingin valta olisi koulun johtokunnan puheenjohtajan tasoa, jos kunnille ei jäisi edelleen vastuu sen teknisestä infrasta hankkeineen, kilpailutuksineen ja kunnossapitoineen. Kaiken järjen mukaan infran osuus kunnan toiminnassa tulee kasvamaan ja niistä päättämään tarvitaan edelleen osaavia päättäjiä.

Ei siis ihme, että tulevaisuus maakuntahallinnossa kiinnostaa monia paikallispoliitikkoja. Mutta kuinka valta todellisuudessa tulee siirtymään? Sitähän me emme vielä oikeasti tiedä. On kuitenkin jo arvioitu, että maakuntahallinnon varoja ohjataan hyvin voimakkaalla kädellä valtion taholta. Jos näin todella on, niin valtaa ollaan siirtämässä paikallisilta päättäjiltä Helsinkiin virkamiehille, vai näemmekö pian ensimmäiset laituripaikat eduskunnan käsittelyssä?

Keijon ja RIA:n toimitusjohtaja Kimmo Sandbergin keskustelu rakentamisen toimintamalleista ja miten tekniikan järjestökentän tulisi kehittää
Keijon vierailu kunniapuheenjohtaja Seppo Kaivolan kesäkeittiössä