Järjestösihteerin palsta
Hallinnosta palveluiksi
Tuleva vaalisuma on saanut puolueet liikkeelle. Kunnallisvaalit ja maakuntavaalit vaativat isoa ehdokasarmeijaa, jos puolue mielii menestyä vaaleissa.
Uudet maakuntavaalit tuntuvat kiinnostavan nyt kovasti, jopa vaalikiimaan asti. Kunnallispolitiikassa pitkään mukana olleet näkevät uuden vaikuttamisen paikan häämöttävän. Kaikista ei eduskuntaan ole, joskaan äänetkään ei sinne riitä, eikä sinne kaikki haluakkaan, mutta maakuntahallinto voi nyt olla useamman tavoitettavissa. Kunnallisvaalien kiinnostuksen ja merkityksen on arvailtu jäävän maakuntavaalien varjoon. Näin varmasti tapahtuukin, jos kuntien tehtäväksi tulevaisuudessa jää vain koulu- ja teknisen toimen hoitaminen. No, muuttuuko valtuutetun kohdalla kunnissa mikään, jos nytkin kunnanvaltuutetun uran kohokohtia ja saavutuksia ovat puiston penkeistä, uimalaitureista ja vanhojen asunalueiden tiekunnostuksista päättäminen
Demokratiasta puhutaan paljon, mutta sen eteen tehdään oikeasti todella vähän. Vaalit ovat demokratian perusta, mutta demokratiaa voitaisiin toteuttaa myös paljon tehokkaammin, jotta kansalaiset saataisiin todella osallistumaan. Äänestetään, että demokratia toteutuu, näinhän tehtiin Englannin Brexit vaaleissakin, mutta seuraavana aamuna ei oltu valmiita enää sitoutumaan tulokseen. Sitä eivät ole olleet vaalin voittaneet poliitikotkaan. Demokratia tarvitsee toteutuakseen vaikuttajia, asiantuntijoita ja vaihtoehtoja.
Onkohan nykymallinen kunnan hallinto enää tulevien muutosten jälkeen tarkoituksenmukainen toimintamalli? Olisiko nyt radikaalien muutosten aika myös hallinnossa? Näillä näkymin kunnassa riittäisi valtuuston tilalle kerran vuodessa kokoontuva kunnankokous. Kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta hoitaisivat arjen hallinnon kokoontumalla tarvittaessa. Näin vastuusuhteet ja roolit selkiytyisivät.
Uuden maakuntahallinnon myötä kuntien valtuustoissa päätettävät asiat vähenevät huomattavasti, kun noin 60% tämän hetkisestä budjetista siirtyy kuntien päätösten ulkopuolelle. Jos kunnanhallituksen puheenjohtaja on ollut tähän asti kunnan kingi, niin jatkossa tuon kingin valta olisi koulun johtokunnan puheenjohtajan tasoa, jos kunnille ei jäisi edelleen vastuu sen teknisestä infrasta hankkeineen, kilpailutuksineen ja kunnossapitoineen. Kaiken järjen mukaan infran osuus kunnan toiminnassa tulee kasvamaan ja niistä päättämään tarvitaan edelleen osaavia päättäjiä.
Ei siis ihme, että tulevaisuus maakuntahallinnossa kiinnostaa monia paikallispoliitikkoja. Mutta kuinka valta todellisuudessa tulee siirtymään? Sitähän me emme vielä oikeasti tiedä. On kuitenkin jo arvioitu, että maakuntahallinnon varoja ohjataan hyvin voimakkaalla kädellä valtion taholta. Jos näin todella on, niin valtaa ollaan siirtämässä paikallisilta päättäjiltä Helsinkiin virkamiehille, vai näemmekö pian ensimmäiset laituripaikat eduskunnan käsittelyssä?
