TS-sopimuksen mukainen järjestelyerien jako ei mennyt niin kuin Strömsössä

Osa kunnista ei suostu antamaan palkkatietoja pääluottamusmiehille paikallista sopimista varten, selviää KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n toteuttamasta kyselystä teknisten sopimusalalla. Kysely lähetettiin KTK:n luottamusmiehille ja vastauksia tuli sadalta eri paikkakunnalta. Osassa kunnista palkkojen järjestelyeräneuvottelut ovat edelleen kesken tai niitä ei ole edes aloitettu, vaikka korotukset pitivät tulla maksuun jo vuoden alusta lukien.

Paikallisessa toiminnassa tuli esiin useita puutteita. Työehtosopimuksissa ja muissa keskusteluissa edellytetään paikallista sopimista, mutta asiaa hankaloittaa se, että kaikki kunnat eivät luovuta neuvotteluissa tarvittavia palkkatietoja pääluottamusmiehille. Ristiriitaiseksi asian tekee sekin, että viranhaltioiden palkkatiedot ovat julkista tietoa ja kuka tahansa kuntalainen voi saada ne lain nojalla käyttöönsä. Toinen merkittävä esiin noussut epäkohta liittyy palkkaukseen tarvittavaan arviointijärjestelmään: osalta kuntatyönantajista arviointijärjestelmä puuttuu tai sitä ei ole rakennettu sopimuksen edellyttämällä tavalla, vaikka sen olisi tullut olla käytössä jo vuodesta 1995 alkaen.

Teknisten sopimus (TS) edellyttää, että järjestelyeristä neuvotellaan ja yritetään päästä sopimukseen henkilöstön edustajan ja työnantajan kesken. Tästä huolimatta enemmän kuin joka viides kyselyyn vastannut luottamusmies ilmoitti, että neuvotteluissa ei päästy sopimukseen tehtäväkohtaisen palkan osalta. Vastaavasti joka kolmas ilmoitti, että sopimukseen ei päästy henkilökohtaisen palkanlisän osalta.

Joka viides vastaaja puolestaan ilmoitti, että neuvotteluista huolimatta työnantaja päätti yksipuolisesti järjestelyerien käytön ja siitä kenelle korotukset osoitetaan. KTK Tekniikan Asiantuntijat esittääkin huolensa siitä, että toteutuuko paikallinen sopiminen siten kuten se on tarkoitettu, eli paikallisesti sopien.

TS-Sopimus edellyttää, että järjestelyerät jaetaan arviointijärjestelmien perusteella, mutta tästä huolimatta, joka kolmas luottamusmiehistä ilmoitti, että tehtäväkohtaiset korotukset eivät ole jaettu järjestelmän perusteella. Huolestuttavaa on myös se, että vaikka työehtosopimuksessa on sovittu, että neuvotteluissa tulleet erimielisyydet kirjataan pöytäkirjaan, ainoastaan puolet vastaajista kertoi näin tapahtuneen. Erimielisyyksien kirjaaminen pöytäkirjaan on tärkeää, jotta tehtyyn ratkaisuun voidaan myöhemmin palata ja tarvittaessa vaatia oikaisua.

Henkilökohtainen lisä on tehtäväkohtaisen palkan ohella toinen TS-sopimuksen mukaisen palkan keskeisistä osista. Henkilökohtaisen lisän suhteen lähes puolet vastaajista ilmoitti, että jako ei mennyt järjestelmän perusteella. Joka viides vastaaja ilmoitti, että kaikilla ei ole järjestelmän puuttumisen vuoksi mahdollisuutta saada henkilökohtaista lisää ollenkaan. Reilun kolmanneksen mukaan henkilökohtaisen palkan osalta palkkausjärjestelmää ei ole rakennettu sopimuksen edellyttämällä tavalla. Vastauksista voi päätellä, että TS-sopimuksen tarkoitusta ei ole kunnissa ymmärretty oikein.

TS-sopimuksen yhtenä lähtökohtana on tasapuolisuus. KTK Tekniikan Asiantuntijat pitää erittäin huolestuttavana sitä, että reilu neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että järjestelyerien jako ei mennyt tasapuolisesti. Työehtosopimukset edellyttävät paikallista sopimista, mutta samaan aikaan sopimus jättää työnantajalle mahdollisuuden toimia myös toisin: mikäli sopimukseen ei päästä, työnantaja voi yksipuolisesti päättää järjestelyerien jakamisesta. Tämä on johtanut siihen, että osalla kunnista ei ole aitoa halua sopia paikallisista eristä. Tämä ei ole oikeaa, työehtosopimuksen osapuolien toivomaa kehitystä ja siksi paikallisista eristä olisi luovuttava tai käytettävä niissä riittävän painokkaita perälautoja.

Lisätietoja: koulutus- ja kenttäpäällikkö Sampo Kilpeläinen, 040 731 00 69