Mister KTK on poissaHelmikuun 6. iltapäivällä saimme surullisen uutisen. KTK:n yksi perustajista, KTK:n kunniajäsen, KTK:n veteraanikerhon perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja, pääsihteeri Erkki Hintikainen oli menehtynyt pitkäaikaiseen sairauteen 88 -vuotiaana Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Edellisenä päivänä olimme vielä käyneet tervehtimässä häntä entisen työtoverini Heikki Oksasen kanssa. Erkki tai Hintsu, kuten me työtoverit häntä kutsuimme, oli mukana kaikessa, mikä liittyi silloisen Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK ry:n perustamiseen sekä neuvottelu- ja järjestötoiminnan alkuvuosikymmeniin. Erkki oli johtamassa kuntien teknikkojärjestöä (SKT), joka yhdessä muiden kunta-alan teknisten toimihenkilöjärjestöjen, diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (KIA), insinöörit (KI) ja rakennusmestarit (KRL) kanssa, perustivat KTK:n 17.6.1970. Tärkeä osa Erkillä oli KTK:n alueellisen organisaation luomisessa. ”Ruvettiin perustamaan paikallistoimikuntia, kun nähtiin, että eihän tämmöinen Helsingissä toimiva puulaaki hallitse tätä hommaa. Paikallistoimikuntia (pato) rupesi pikkuhiljaa syntymään ympäri maata”, totesi Erkki KTK:n 30 -vuotishistoriikissa. Eivätkä nämä runsas sata rekisteröimätöntä ”patoa” itsestään syntyneet. Hintsu kiersi 3,5 vuotta ympäri Suomea ”levittämässä KTK:n ilosanomaa” oman toimen ohella, kunnes siirtyi KTK:n päätoimiseksi pääsihteeriksi vuoden 1974 alusta. Rankkaa aikaa oli keväällä 1973 toteutettu STTK:n julkisen sektorin teknisten kolmeviikkoinen lakko. Sen tuloksena KTK sai oikeuden neuvotella kuntateknisten palvelussuhteen ehdoista ja yhtyä neuvottelujen pohjalta syntyneisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Sodan aikana stadin kundi Erkki oli pommituksia paossa Hartolassa. Lyhyistä kesätyö- ja harjoittelupaikoista mm. asiapoikana, apumiehenä, kytkijänä ja lastaajana eri firmoissa ja palolaitoksella Erkki siirtyi oman alansa hommiin Strömbergin kautta Helsingin kaupungin sähkölaitokselle (nyk. Helen) vuonna 1954. ”Sähkiksellä” hän työskenteli kaikkiaan 16 vuotta, alkuun harjoittelijana ja apulaismestarina, viimeiset 12 vuotta verkonkäyttöteknikkona. Näiltä vuosilta lienee peruja hänen organisointikykynsä ja rohkeutensa tarttua ongelmiin, kun perustiedot on selvitetty. Siirryttyään vuonna 1970 neljäksi vuodeksi Ammattienedistämislaitokselle (AEL) ammattienopettajaksi ja sähkölaitoslinjan vastaavaksi alkoi Erkin ura linjavastaavana myös ammattiyhdistystoiminnassa. Näinä vuosina Erkki aloitti myös ammattiyhdistyskoulutuksen KTK:n luottamusmiehille. Opetuskokemusta saattoi tarttua jotain myös AEL:stä. Parinkymmenen vuoden ay-uurastuksen jälkeen Erkki Hintikainen siirtyi vuonna 1991 viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Mutta Erkki ei olisi ollut Erkki, jos hän olisi jäänyt vain biljardia pelaamaan Nikinmäkeen. Ensi töikseen hän perusti KTK:lle veteraanikerhon, jonka puheenjohtajana (ja sihteerinä) toimi viime vuoteen asti. Kerho otti hänen johdollaan kantaa ajankohtaisiin eläkeasioihin, kuten leikattuun indeksiin. Vielä tammikuun puolivälissä Erkki kirjoitti sairaalassa asialistaa, jota KTK:lla ja muilla palkansaajilla olisi hoidettavana: työllisyyden nosto, kuntien ansiotason jälkeenjääneisyys yksityisestä sektorista, osingot ja myyntivoitot, henkinen työsuojelu, työuupumus… Erkki oli hyvä joukkuepelaaja, niin työelämässä kuin nuorena Työväen Mailapojissa (TMP). Palloilulajit olivat Erkin sydäntä lähellä: pesäpallo, jääpallo, pöytätennis ja koripallo. Eläkkeellä hän siirtyi golffaamaan kouluttaen myös nuoria alalle. Ammattiyhdistystoiminnan lisäksi Erkillä riitti virtaa niin puoluetoimintaan, Nikinmäen tiehoitokuntaan ja omakotiyhdistykseen kuin paikallisiin koulu- ja seurakunta-asioihinkin. Uskon, että me kaikki Erkin tunteneet saimme häneltä monenlaista innostusta, huumoria, myötäelämistä, rohkeutta, kannustusta, sitkeyttä ja aatteen paloa. Rankan työn tärkeänä tukena Erkillä olivat aina vaimo ja lapset. Erkki Hintikaista olivat saattamassa viimeiselle matkalle helmikuun lopussa useat kymmenet omaiset, järjestöväki ja tuttavat. 50-vuotias KTK on nyt ilman perustajaansa. Muistosi elää, Erkki. Lassilassa 24.2.2020 Kari Tirronen
NeuvottelutilanneKevään aikana on saatu sovittua energia-alan työehtosopimuksista sekä toimihenkilöiden että ylempien toimihenkilöiden osalta. Avaintes, valtion sekä kunta-alan sopimukset ovat päättymässä 31.3.2020 ja neuvottelut näiden sopimusten osalta ovat täydessä käynnissä. Olemme koonneet kaikkien sopimusalojen neuvottelutiedotteet nettisivuillemme ja päivitämme tilannetta neuvottelujen edetessä. Tiedotteet löydät TÄÄLTÄ. Kunta-alalla järjestövalmiutta on nostettu 20 suurimmalla paikkakunnalla. Tarvittaessa JUKO on valmistautunut myös järeisiin työtaistelutoimiin.
Luottamusmieskurssi keväältä peruttuKorona-epidemian hillitsemiseksi kaikkia kokoontumista vaativia tilaisuuksia suositellaan peruttavaksi. Näin ollen myös KTK peruu kevään luottamusmieskurssin. Kehotamme myös yhdistyksiä harkitsemaan jäsentilaisuuksien siirtämistä tulevaisuuteen. KTK:n toimiston väki työskentelee mahdollisuuksien mukaan etätöissä. Meidät tavoittaa kuitenkin normaaliin tapaan puhelimitse sekä sähköpostilla.
Koronavirus herättää kysymyksiäKTK:n alle 70-vuotiailla jäsenillä on käytössään liiton tarjoama matkustajavakuutus. Koronavirus COVID-19 herättää paljon kysymyksiä, joten Turva on koonnut verkkosivuilleen turva.fi/korona tärkeimmät perustiedot koronaviruksesta, matkustajavakuutuksesta ja matkustamisesta. Sivua päivitetään tilanteen kehittyessä. Turvan verkkosivuilla palvelee chat, joka on auki myös lauantaisin. Voit myös soittaa numeroon 01019 5110 (ma-pe 8-18).
Ympäristö ja Terveys -lehdestä tukea työhönAjankohtainen ja asiantunteva ammattilehti Ympäristö ja Terveys on oiva tuki ja tietolaari teknisten alojen asiantuntijoille. Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa ja vuosittaisia vakioteemoja ovat esimerkiksi vesiensuojelu ja vesihuolto, rakennusterveys sekä kiertotalous ja pilaantuneet maat, alan lainsäädäntöä unohtamatta. Jokaisessa lehdessä on vähintään 64 sivua. Lehden keskeistä sisältöä ovat asiantuntija-artikkelit, mutta mukana on myös henkilöhaastatteluja, kirjaesittelyjä ja poimintoja uutistarjonnasta. Hyödynnä jäsenetu!KTK ry:n jäsenet voivat tilata painetun Ympäristö ja Terveys-lehden puoleen hintaan.
KTK:n vakuutuskumppani Turva uudistaa etujärjestelmäänsä 28.3.2020 alkaen. Jatkossakin 10 % jäsenalennus myönnetään KTK:n jäsenille vapaaehtoisista, jatkuvista vakuutuksista. Jos sinulla on Turvan kotivakuutuksen lisäksi vähintään yksi henkilö-, kasko-, lemmikki- tai venevakuutus, saat myös 10 % omistaja-alennuksen. Jos sinulla on vain yksi vakuutus, saat omistaja-alennuksen kahden vuoden asiakkuuden jälkeen. Vanhat omistaja-alennukset 5 % ja 7 % poistuvat ja nousevat suoraan 10 % alennukseen vakuutuskauden vaihtuessa. Lue lisää eduistasi ja jäsenvakuutuksistasi osoitteessa turva.fi/ktk.
Tilaa kalenteri 2021Jos haluat taskukalenterin vuodelle 2021, nyt on aika toimia. Kirjaudu jäsensivuille ja täytä kalenteritilaus 30.6.2020 mennessä. Näin varmistat, että kalenteri tipahtaa postiluukustasi myös ensi syksynä. Kalenteria ei automaattisesti lähetetä kaikille jäsenille.
Mitä tehdä, kun oma tai työkaverin työkyky horjuu?Työkyvyttömyys on kova paikka henkisesti ja taloudellisesti. Sen riskiä vähennetään parhaiten ennalta, ja ihan tavallinen huolenpito itsestä ja työkaverista voi olla ratkaisevaa. Kannattaa muistaa myös työeläkekuntoutus! Ennen vuotta 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle oli pitkään siirtynyt vuosi vuodelta vähemmän ihmisiä. Sitten suunta kääntyi hienoiseen nousuun. Vakuutuslääkärien syksyllä 2019 tekemän arvion mukaan aktiivimallilla oli vaikutusta asiaan. Paljon suurempia tekijöitä työkyvyttömyyden taustalla ovat kuitenkin mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, sekä eräs vanha tuttu: ylipaino ja sen aiheuttamat sairaudet.
Ennaltaehkäisy kunniaan! Takaisin laskeviin lukemiin päästäisiin parhaiten puuttumalla ajoissa näihin taustatekijöihin, sanovat työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger ja Ilmarisen kuntoutuspäällikkö Mari Kyyhkynen. Tämä edellyttää paljon nykyistä parempaa työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä. Krügerin ja Kyyhkysen mielestä tarvitaan esimerkiksi
Ja vielä: myös meillä kaikilla meillä on vastuu omasta hyvinvoinnistamme ja samalla työkunnostamme. Sairastumiselle ei voi aina mitään, mutta riskiä voi pienentää omilla valinnoilla.
Kuntoutusta kannattaa hyödyntää Tutut keinot ovat tärkeitä työkyvyttömyyden ehkäisemisessä, Kyyhkynen muistuttaa. Varhaisen tuen mallit työpaikoilla – ja että niitä myös käytetään – yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan välillä, työn muokkaus ja se, että työnantajat hyödyntävät sekä Kelan palveluja että työeläkuntoutusta. Kun terveys alkaa reistata niin, että ihminen ei pysty jatkamaan työssään, työeläkekuntoutus avaa monelle reitin jatkaa työelämässä. Kolme viidestä työeläkekuntoutuksen läpikäyneestä palaakin töihin joko omaan, muokattuun työhönsä, toiseen tehtävään työpaikallaan tai ihan uudelle uralle.
Työterveyshuollon kautta liikkeelle Työeläkekuntoutus voi lähteä liikkeelle, kun ihminen on joutunut toistuville, pitkille sairauslomille, ja hän on vaarassa joutua lähivuosina työkyvyttömäksi. Työeläkekuntoutukselle on lisäksi muita kriteereitä, joiden pitää täyttyä. Työeläkekuntoutukseen voi hakea itse. Jos ihminen hakee työkyvyttömyyseläkettä, työeläkevakuuttajat tarkastelevat automaattisesti hänen mahdollisuuttaan pysyä työelämässä työeläkekuntoutuksen avulla. Liikkeelle lähdetään työterveyshuollon kautta, työkykyneuvottelussa työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken. Siinä pohditaan vaihtoehtoja, joita olisi käytettävissä (linkitä, avaa uuteen ikkunaan https://www.tela.fi/kuntoutussuositukset). Niitä ovat työpaikan omien työjärjestelyjen lisäksi kuntoutuksen keinot, kuten työkokeilu ja työhönvalmennus. Suomeksi nämä tarkoittavat oman työn muokkaamista ja jos se ei ole mahdollista, uuden tehtävän opettelua. Joskus uuden ammatin opiskelu voi tulla kyseeseen. Kuntoutusraha tuo toimeentulon Päätöksen työeläkekuntoutuksesta tekee työeläkevakuuttaja, joka myös järjestää ja kustantaa kuntoutuksen. Kuntouksen ajalta kuntoutujalle maksetaan kuntoutusetuutta. Se on korkeampi kuin työkyvyttömyyseläke, jota ihminen saisi, jos hän jäisi kyseisellä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeelle. ‒ Työterveyshuollolla taas on tärkeä rooli tukea työpaikkoja, kun mietitään, miten työhön paluu onnistuisi, Mari Kyyhkynen huomauttaa. Jos ihminen on ollut jo pitkään pois työelämästä tai ei ole siihen oikein päässytkään, ammatillista kuntoutusta järjestää Kela.
Pidä yhteyttä sairauslomalaiseen Työssä‒sairauslomalla-kierteeseen joutuneella ihmisellä voi olla työssä sijainen. Työpaikalla ehkä ajatellaan, että annetaanpa toipilaan olla rauhassa. Yhteydenpito sairauslomalaiseen on kuitenkin tärkeää, painottavat Kyyhkynen ja Krüger. Jos työpaikalta pidetään tiukkaa radiohiljaisuutta toipilaaseen päin, hän voi alkaa erkaantua työstä. ‒ Sairaudesta huolimatta ihminen on edelleen työntekijä, ja työ on identiteetin kannalta tärkeä asia. Jos häneen ei pidetä yhteyttä, hänestä alkaa helposti tuntua, että hän ei enää kuulu joukkoon, Liisamari Krüger huomauttaa. Silloin työhön palaaminen on hankalaa. Työnantaja voi valmistautua työhön paluuseen vain, jos työpaikalla tiedetään, mikä tilanne sairauslomalla olevalla työntekijällä on. ‒ Jos tiedetään, että toisella on kuukausien sairausloma, sovitaan, että ollaan yhteydessä lääkärikäynnin jälkeen. Jutellaan, mitä lääkäri sanoi, Kyyhkynen konkretisoi.
Hei työkaveri, kaikki ok? ‒ Työpaikoilla voidaan huomata hiljaisia signaaleja, joita ihminen itse ei välttämättä heti tajua. Mielenterveyspulmissa kollega voi huomata, että työkaveri on muuttunut ilman, että siihen löytyy selkeää perustetta, Kyyhkynen vinkkaa. ‒ Tätä varten työpaikoille tarvitaan selkeät pelisäännöt, varhaisen puuttumisen mallit. Ne on syytä käydä läpi kaikkien kanssa. Siten kaikki ymmärtävät, että esimiehet ja työkaverit saavat kysellä kuulumisia. Se ei ole tunkeilua. ‒ Paljon on kyse normaalista huolenpidosta. Uskalletaan kysyä työkaverilta, onko nyt kaikki ok. Juttu on julkaistu alun perin Työeläkevakuuttajat Telan eläkeinfokirjeessä (https://www.tela.fi/elakeinfokirje/artikkeli/1/0/pida_huolta_itsestasi_ja_tyokaverista). Teksti: Riitta Gullman Fakta: Työkyvyttömyyseläkkeitä lukuina 2018
Lähde: Eläketurvakeskus
|
||||||||
