50-vuotias KTK tänään

Keskiviikkona 17. kesäkuuta vietämme 50-vuotiaan KTK:n perustamispäivää. Koronan iskettyä juhlapäivästä tuli tavallinen työpäivä - juhlien aika on myöhemmin.

KTK on vakiinnuttanut asemansa kuntien, kuntayhtymien, kunnallisten liikelaitosten ja osakeyhtiöiden palveluksessa olevien tekniikan asiantuntijoiden etujärjestönä. Jäsenjärjestöjä on seitsemän ja yksi yhteistoimintajärjestö. Pääluottamus- ja luottamusmiehiä sekä heidän varamiehiään on noin 700. Katamme noin 90 prosenttia kaikista kunta-alan koulutetuista teknisistä.

KTK on Akavan suurin julkisen sektorin tekniikan jäsenjärjestö. Meillä on edustus niin Akavan hallituksessa kuin toimielimissä. Akavan jäsenjärjestöjen kanssa teemme jatkuvasti yhteistyötä, ja erityisesti tekniikan alojen järjestöjen kanssa meillä on hyvät suhteet.

JUKOssa olemme myös hyvin edustettuina, mm. hallituksessa, kunnan neuvottelukunnassa ja erilaisissa työryhmissä. Kaikkein tärkein on edustus kunnan pääneuvottelupöydässä. Näin meillä on suora yhteys sopimusten neuvottelutoimintaan. Olemme suurin järjestö Teknisten sopimuksessa, mistä syystä meillä on myös vahva ja voimakas edustus TS-pöydissä.

Avainta-neuvottelut ovat nousseet viime vuosina yhä suurempaan ja merkittävämpään asemaan. Tässäkin sopimuspöydässä meillä on oma neuvottelija.

Työnantajan edustajien kanssa meillä on jatkuvasti yhteistyötä. Sopimuskauden aikana järjestämme neuvotteluja ja tapaamisia aina tarvittaessa. Yhteistyö on sujuvan jämäkkää ja vuorovaikutteista.

KTK:n vahvuutena on ollut sinnikäs ja sitkeä työ jäsenten edunvalvonnassa. Meitä kuunnellaan ja meidän mielipiteitämme kysytään. Meihin luotetaan ja meitä pidetään oikeudenmukaisina. Siksi olemme saaneet tämän vahvan aseman kuntatekniikan pöydissä.

Haluan kiittää KTK:n toimiston henkilökuntaa vankasta ammattitaidosta ja sitoutuneisuudesta KTK:ta kohtaan ja hallitusta hyvästä yhteistyöstä ja päätöksenteosta. Erityisen iso kiitos kaikille jäsenille, ilman teitä ei olisi 50-vuotiasta KTK:ta. Kohottakaamme malja vahvalle ja sitkeälle KTK:lle!

Hyvää kesää kaikille, ja onnea tuleville vuosille!

Sari


 

KTK 50 vuotta 17.6.2020 – miten kaikki alkoi?

 

Kuntateknisten edunvalvontatarve synnytti KTK:n 50 vuotta sitten.  Ensimmäisen konkreettisen liikkeen kuntien teknisten yhteistyön tiivistämiseksi teki Kuntien Insinöörit ry vuonna 1968 lähettämällä ”kosiokirjeen” muutamille kuntateknisten järjestöille. Kaikki vastasivat myönteisesti, ja monenlaisia neuvotteluja käytiin keskinäisesti sekä yhteyksin silloiseen Kunnallisvirkamiesliittoon (KVL), jonka yksilöjäseniä kuntatekniset pääosin olivat.

KVL:ssä (nyk. Jyty) kuntatekniset eivät kokeneet saaneensa ääntänsä kuuluviin riittävästi. Syinä mm. KVL:n jäsenrakenteen kirjavuus ja matalampi palkkataso. Koska KVL ei ottanut järjestöjäseniä, päättivät kuntateknisten liitot perustaa oman yhteistyöjärjestön. Sitä edelsivät monenlaiset kuviot, kuten teknikoiden, rakennusmestarien ja konemestarien yhteistyöfoorumi TeRaKo.

Eri vaiheiden jälkeen oltiin valmiita. Kuntien Teknillisten Keskusliiton KTK:n perustava kokous aloitettiin Rakennusmestarien kerholla Helsingissä 17. kesäkuuta 1970 klo 17. Paikalla oli neljä edustajaa kustakin perustajajärjestöstä, Kuntien Insinöörit (KI), Kuntien Teknikot (SKT), Kunnalliset Rakennusmestarit (KRL) sekä Kunnallisinsinöörit ja -arkkitehdit (KIA). Ensimmäisessä kokouksessa oli monia, sittemmin KTK:n toiminnassa ansioituneita aktiiveja, mm. Erkki Hintikainen (KTK:n ensimmäinen pääsihteeri, veteraanikerhon puheenjohtaja ja kunniajäsen), Erkki Nuutila (KTK:n ensimmäinen puheenjohtaja), Anssi Kuusela (KTK:n kolmas puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja) sekä Helge Kosonen (KTK:n neljäs puheenjohtaja).

Tähän asti muita KTK:n puheenjohtajia ovat olleet Veijo Koskinen (2.), Juhani Sariola (5.), Seppo Kaivola (6. ja kunniapuheenjohtaja), Juhani Räsänen (7.) Lasse Alanko (8.) ja Keijo Houhala (9.). Vuodesta 2017 puhetta on johtanut Sari Estilä.

Vuoden 1971 alussa saatiin Helsingin Töölöstä, osoitteessa Apollonkatu 3 C 17, pieni kirjoituspöytänurkkaus viisi vuotta vanhemman ”isoveljen” Valtion Teknillisten Keskusliiton VTK:n alivuokralaisena. Kaksi vuotta myöhemmin KTK vuokrasi ensimmäisen oman toimistonsa naapurirapusta A 2, jossa 50:en neliöön mahtui huone ja keittiö. Sisäpihan poikki käytiin edelleen illan suussa VTK:n toimistossa hoitamassa käsipelillä tiedotteet vahasmonistuskoneella ja omalaatuisella osoiterullauslaitteella. Kaksi ensimmäistä vuotta meni harrastuspohjalla, kunnes ensimmäiseksi päätoimiseksi järjestösihteeriksi palkattiin Jaan Vingisaar. Seuraavan vuoden alussa häntä seurasi tehtävässä Markku Sipilä, jonka vajaan kahden vuoden pestiin ajoittui mm. kolmiviikkoinen STTK:n julkisen sektorin neuvotteluoikeuslakko.  Alusta lähtien kolme ja puoli vuotta puuhamiehenä ja organisaattorina vt. pääsihteerinä toimineen Erkki Hintikaisen vakituinen pesti KTK:ssa alkoi vuoden 1974 alusta.

Ammattijärjestötoiminta lähti voimalla liikkeelle. Jäsenjärjestöjen jäsenmäärät kasvoivat, ja alettiin perustaa ympäri Suomea rekisteröimättömiä paikallistoimikuntia, patoja, jotka hoitivat yhdessä luottamusmiesten kanssa kuntien ja kuntainliittojen kanssa paikallisneuvotteluja alueensa jäsenten palkka- ja muista palvelussuhteen ehdoista. Vuoden 1973 neuvotteluoikeuslakon tuloksena KTK oli saanut oikeuden neuvotella kuntateknisten palvelussuhteen ehdoista ja yhtyä neuvottelujen pohjalta syntyneisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Erityisen suuri merkitys ”yhtymissopimuksella” oli paikallistasolle. Päästiin mukaan luottamusmiestoimintaan. Tietyin reunaehdoin KTK sai ”omat” pääluottamus- ja luottamusmiehet. He pääsivät neuvottelemaan tasavertaisesti muiden järjestöjen rinnalla. Tekniset olivat ammatti-, luottamusmies- ja järjestökoulutukseltaan sekä organisatoriselta asemaltaan asiantuntevia, asiallisia ja yhteistyökykyisiä.  Ja se näkyi tuloksissa niin paikallis- kuin keskustasollakin. Painoarvoa nosti myös KTK:n liittyminen toimihenkilöjärjestö STTK:n jäsenjärjestöksi vuonna 1972 ja Kuntien Teknisten Liiton (KTL) liittyminen KTK:n jäsenliitoksi.

Tuloksia tuli, vaikka KTK ei vielä pääsopijaoikeuksia saanutkaan. Työtä keskusliitto- ja paikallistasolla ei helpottanut muiden järjestöjen harhaanjohtava ja joskus vääristeleväkin propaganda KTK:n todellisista vaikutusmahdollisuuksista.

Helmikuussa 2020 tuli suru-uutinen. KTK:n yksi perustajia ja kehittäjiä, Mister KTK, Erkki Hintikainen menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 88 -vuotiaana. Hän ei ehtinyt nähdä luomuksensa pääsyä ”viralliseen juhlaikään”. Reilut puoli vuosisataa kuntateknisten rakennustyötä eri tehtävissä tuli kuitenkin täyteen.

KTK:n toiminnasta on tehty neljä historiikkia: yksi liiton synnystä ja kolme tapahtumista eri vuosikymmenillä, viimeisin vuonna 2006.  

 

KTK:n ensimmäisiä vuosia muistelivat

Anssi Kuusela, puheenjohtaja 1975-80, kunniapuheenjohtaja

Kari Tirronen, palkollinen 1974-2014, kunniajäsen