Kysymyksiä ja vastauksia Avaintaan liittyen

1. Mitä toimintoja kunta/kuntayhtymä voi yhtiöittää?

Vastaus: Periaatteessa kaikkia niitä tehtäviä, joissa ei käytetä julkista valtaa.

 

2. Onko yhtiöittäminen aina uhka henkilökunnalle?

Vastaus: Ei ole. Kunnan/kuntayhtymän omistama yhtiö on henkilökunnan kannalta parempi ratkaisu kuin esim. toimintojen myyminen ulos, jolloin yhtiö on suoraan alttiina kaikille markkinoiden muutoksille.

 

3. Pitääkö työantajan noudattaa yhteistoimintamenettelyä yhtiöittämisessä?

Vastaus: Kyllä. YT-menettely pitää käynnistää ennen kuin asiasta tehdään viralliset päätökset.

 

4. Milloin yt-menettely pitää käynnistää?

Vastaus: Jo siinä vaiheessa, kun yhtiöittämistä aletaan suunnitella kunnassa/kuntayhtymässä. Yt-menettelyn tarkoituksena on katsoa erilaisia vaihtoehtoja ja arvioida niiden vaikutuksia.

 

5. Ketkä osallistuvat näihin yhteistoimintamenettelyihin?

Vastaus: Työnantajan edustajat ja kaikkien niiden pääsopijajärjestöjen edustajat, joilla on jäseniä yhtiöittämisen kohteena olevalla toimialalla. Myös järjestäytymättömillä on oikeus valita yt-edustaja. Toisaalta yhtiöittäminen aivan niin kuin muutkin muutostilanteet synnyttävät aina mahdollisuuksia houkutella järjestäytymättömiä liittymään KTK:n jäseniksi.

 

6. Miten pitää toimia, jos alkaa kiertämään huhuja yhtiöittämisestä, eikä työnantaja käynnistä yt-menettelyä?

Vastaus: Järjestöjen edustajien (plm:t, lm:t etc.) pitää olla aktiivisia ja vaatia työnantajaa käynnistämään yt- menettely, sekä muutenkin informoimaan henkilökuntaa asiasta.

 

7. Mitä muuta pitää tehdä heti, kun saadaan tietoa yhtiöittämisestä? 

Vastaus: Plm:n/lm:n pitää heti olla yhteydessä KTK:n asiamieheen. Lisäksi on tärkeätä, että ollaan yhteydessä muiden järjestöjen edustajiin, tehdään yhteistyötä ja esiinnytään yhtenäisesti ja koordinoidusti työnantajan suuntaan. Kannattaa myös kerätä ja toimittaa työnantajalle kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia.

 

8. Mitkä ovat niitä kysymyksiä, joihin pitää vaatia työnantajalta vastauksia viimeistään yt-menettelyn käynnistyttyä?

Vastaus: Mitä toimintoja on tarkoitus yhtiöittää? Mitä henkilöstöryhmiä muutos koskee? Millä ehdoilla henkilökunta siirtyy? Siirtyvätkö he vanhoilla työsuhteen ehdoilla? Onko kyseessä liikkeenluovutus? Mikä on prosessin aikataulu? Tehdäänkö asiasta ns. henkilöstösopimus, jossa em. asioista sovitaan? Mitä työehtosopimusta muodostettavassa yhtiössä on tarkoitus noudattaa? Onko tarkoitus, että eläkevakuutusyhtiönä säilyy Keva?

 

9. Milloin uuteen työehtosopimukseen siirrytään?

Vastaus: Vasta kun käytössä olevan kuntasopimuksen sopimuskausi loppuu. Jos uusi sopimus (esim. AVAINTES) halutaan ottaa käyttöön aikaisemmin, siihen on saatava lupa kaikilta pääsopija ja sopijajärjestöiltä keskustasolla.

 

10. Voiko yhtiössä jatkossakin olla kuntasopimukset käytössä?

Vastaus: Ei voi. Sen jälkeen, kun käytössä olleen kuntasopimuksen (KVTES/TS/TTES) sopimuskausi loppuu, työnantajan täytyy ottaa käyttöön yksityissektorin sopimus (esim. AVAINTES).

Sovellettava työehtosopimus määrittyy aina työnantajan järjestäytymisen perusteella. Mikäli työnantaja on ns. villi, niin työnantaja voi hyödyntää talokohtaisessa sopimisessa vapaasti eri työehtosopimuksia esimerkiksi viittaussopimuksina (yleiset ehdot). 

 

11. Onko AVAINTES henkilöstön kannalta paras vaihtoehto työehtosopimukseksi uudessa yhtiössä?

Vastaus: Kyllä! AVAINTES on tehty KVTES:n pohjalta. Esimerkiksi vuosiloman pituus on vastaava kuin KVTES:ssa. Se mahdollistaa myös eläkevakuutusten säilymisen Kevassa. Lisäksi KTN on AVAINTES:n sopija- ja allekirjoittajajärjestö, joten sopimus- ja neuvotteluoikeudet säilyvät ”omissa käsissä”, toisin kuin esim. EK:n tai Paltan sopimuksissa.

 

12. Voiko työnantaja valita jonkun muun työehtosopimuksen kuin AVAINTES?

Vastaus: Kyllä voi. Jos uusi yhtiö valitsee jäsenyyden jossain toisessa työantajajärjestössä kuin AVAINTA ry:ssä, sen tulee ottaa ao. järjestön sopimukset käyttöön. Tässä henkilöstöjärjestöjen edustajien pitää yhteistyötä tehden voimakkaasti pyrkiä vaikuttamaan siihen, että työnantaja valitsee AVAINTES:n.

 

13.  Siirtyykö henkilöstö liikkeenluovutusmenettelyllä, kun kunta/kuntayhtymä yhtiöittää jonkun toiminnan?

Vastaus: Ei välttämättä. Liikkeenluovutus on kyseessä, kun toiminnallinen kokonaisuus siirtyy uudelle työnantajalle. Se onko kyse liikkeenluovutuksesta, ratkaistaan yksittäistapauksissa kokonaisharkinnalla. Silloin kiinnitetään huomiota mm. siihen siirtyykö omaisuutta, asiakkaita tai henkilöstöä. Sekä siihen kuinka pian toiminta jatkuu uudessa yhtiössä. Henkilöstön kannalta liikkeenluovutus on kuitenkin hyvä asia, koska työntekijät siirtyvät yhtiöön vanhoina työntekijöinä, entisillä työsuhteen ehdoilla.

 

14. Pitääkö henkilöstön siirtymisen ehdoista tehdä henkilöstösopimus?

Vastaus: Henkilöstösopimus tai siirtosopimus (tms.) on aina hyvä tehdä, jotta henkilöstö ja sen edustajat voivat varmistua siitä, että työsuhteen ehdot säilyvät mahdollisimman hyvin yhtiöittämisessä. On myös aina tärkeätä sopia sellaisten paikallisten etujen säilymisestä tai kompensoinnista, joita ei suoraan mainita työehtosopimuksissa.

 

15. Miten jäsenmaksu hoituu, kun työnantaja vaihtuu, esim. yhtiöittämisen takia?

Vastaus: Mikäli jäsenmaksu on työnantajaperinnässä, palkanlaskennasta pitää varmistaa siirtyykö jäsenmaksujen perintäsopimus uuteen yhtiöön, vai tuleeko tehdä uusi sopimus jäsenmaksuperinnästä. Perintäkaavake löytyy KTK:n nettisivuilta. Yksi kopio lomakkeesta jää palkanlaskijalle, yksi lähetetään KTK:n toimistolle. Myös itsemaksavien jäsenten yhteystiedot, erityisesti sähköpostiosoite, tulee päivittää. Tämän muutoksen voi tehdä kirjautumalla jäsensivuille ja päivittämällä omat tiedot.

 

16. Miten henkilöstön edusvalvonta hoituu yhtiöittämisprosessin aikana, sekä sen jälkeen, kun uusi yhtiö on aloittanut toimintansa?

Vastaus: Yhtiöittämisprosessin ollessa kesken, kunnan/kuntayhtymän kyseisellä toimialalla toimivat luottamusmiehet hoitavat siirtyvän henkilöstön edunvalvonnan aina siirtymishetkeen saakka.

Kun yhtiö aloittaa toimintansa, tulee mahdollisimman pian valita KTN:lle luottamusmies. Tämä tapahtuu KTN:n AVAINTA-vaaliohjetta noudattaen. Ohje löytyy KTK:n nettisivuilta AVAINTA lm-vaaliohje 2017

Oikeus omaan luottamusmieheen on kaikilla AVAINTES:n sopijajärjestöillä, joilla on vähintään viisi jäsentä yhtiössä. Ellei yhtiössä ole viittä KTN:n jäsentä, voidaan valita yhteinen luottamusmies jonkun toisen sopijajärjestön kanssa. Erikseen on myös mahdollista sopia työnantajan kanssa, että esim. kunnan/kuntayhtymän pääluottamusmies edustaa yhtiössä työskenteleviä KTN:n jäseniä.

 

17. Kuuluvatko yhtiössä työskentelevät jäsenet edelleen KTN:n paikallisyhdistykseen?

V. Kyllä kuuluvat! On tärkeätä, että pakallisyhdistys jatkaa yhtiössä olevien jäsenten edunvalvontaa, ja että yhtiön luottamusmies kutsutaan mukaan paikallisyhdistyksen kokouksiin.