# Palvelutarpeet ja taloudellinen tilanne vauhdittavat kuntien tuloksellisuuden kehittämistä.

 

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien tuloksellisuuden kehittämiseksi. Tavoitteena on turvata kuntalaisille laadukkaat ja vaikuttavat palvelut sekä tukea käynnissä olevaa rakenneuudistusta.

 

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan palkansaajajärjestöt teettivät talvella 2012 yhteisen kyselyn, jolla selvitettiin kunnissa tehtävän tuloksellisuustyön tilannetta. Vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömäärä kattaa 65 % kunta-alan henkilöstöstä.

 

Kyselyn tulosten perusteella tuloksellisuustyön käynnistämiseen ovat vaikuttaneet erityisesti kustannussäästötarpeet ja palvelutarpeiden muutokset.

 

Lähes 70 % kunnista tekee tuloksellisuustyötä soveltaen kunta-alan työmarkkinajärjestöjen tuloksellisuussuositusta. Sen lähtökohtana on, että kuntapalvelujen tuloksellisuuden kehittämisessä huomioidaan palvelujen vaikuttavuus, laatu, toiminnan sujuvuus ja taloudellisuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky.

 

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt korostavat, että yhteisesti hyväksytyn käsitteistön tulee vastedes ohjata tuloksellisuuden kehittämistä ja mittaamista sekä valtakunnan tasolla että kunnallisten palveluiden menestystä mitattaessa.

 

Kunta-alan kyselyn mukaan tuloksellisuustyössä painottuvat eniten toiminnan ja prosessien suunnittelu, osaaminen ja sen kehittäminen, työhyvinvointi, turvallisuus ja työympäristö sekä esimiestyö ja johtaminen.

 

Tuloksellisuutta arvioidaan kyselyn mukaan yleisesti työpaikkatason kehityskeskusteluissa, toimi-aloilla, hallintokunnissa sekä kunnanvaltuustossa. Tuloksellisuustyötä tehdään kaikenkokoisissa kuntaorganisaatioissa.

 

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pitävät perusteltuna, että investoinnit henkilöstön aikaansaannoskykyyn sisällytetään vahvasti osaksi laajaa tuloksellisuuskäsitettä. Tuloksellisuuden mittaamista kehitettäessä tulee ottaa huomioon kaikki tuloksellisuuden osatekijät – ja mitata oikeita asioita.

 

Vastanneista kunnista 70 % ilmoitti toteuttavansa tuloksellisuustyötä yhteistoiminnallisesti.

Kunnat arvioivat tuloksellisuustyön vaikuttaneen toiminnan kustannustehokkuuteen, palveluprosessien sujuvuuteen, palvelujen parantuneeseen laatuun sekä parantuneisiin vaikutuksiin. Henkilöstövaikutukset kohdistuvat etenkin työtehtäviin, osaamisen kehittämiseen sekä työvälineisiin ja teknologiaan.

 

Tuloksellisuustyön onnistumista edesauttoivat mm. johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö, johdon sitoutuminen, henkilöstön osallistuminen, esimiesten keskeinen rooli ja aktiivinen tiedottaminen.

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät syksyllä 2011 yhteisen tuloksellisuuskampanjan, jossa yhdistyvät työelämän laadun ja tuloksellisuuden parantamisen tavoitteet. Kevään 2012 aikana järjestettiin viisi alueellista tilaisuutta kuntien työnantajien ja henkilöstön edustajille. Tilaisuuksissa käsiteltiin mm. kuntaliitosten yhteistoiminnallista toteuttamista, ikäjohtamista ja työhyvinvointia, palvelurakenneuudistusta ja muutoksen läpivientiä, tuloksellisuuden mittareita ja henkilöstötyön vaikuttavuutta, palkitsemista tuloksellisuustyön tukena ja prosessien kehittämistä sekä esimiestyötä.

 

Tuloksellisuustyön tavoitteet otetaan huomioon työelämän ja johtamisen kehittämisessä sekä soveltuvin osin osana kunta-alan sopimustoimintaa. Sopimustoiminnassa yhtenä tavoitteena on tuloksellisuutta edistävien palkitsemis-, työaika- ja muiden palvelussuhteen ehtojen kehittäminen. Työelämän kehittämisen tavoitteena on tukea paikallista tuloksellisuusyhteistyötä.