Puheenjohtajan palsta

Tulevaisuus tehdään -ei selitetä!

Tilastot kertovat, että liittojen järjestäytymisaste laskee, osallistuminen vähenee, liitoista etäännytään tai jäsen ei koe saavansa liitosta lisäarvoa. Tästä voisi hätiköiden arvioida, että liittojen tavoitteet, toiminta tai tekeminen eivät kiinnosta nuoria aikuisia. Tyytyminen tämän johtopäätökseen olisi kuitenkin liian helppo tapa sivuttaa uudistamisen ja muutosten tarve, joten en tee sitä. Nostan sen sijaan keskusteluun seikkoja, jotka vaikuttavat tai korjaavat tilannetta.

Nykyinen tilanne on pitkän aikavälin tapahtumien summa, ei mikään hetkellinen ilmiö. Tästä syystä tilannetta pitää hieman analysoida tietointensiivisen yhteiskunnan tai kansalaisyhteiskunnan ja -vaikuttamisen kysymysten ja tarpeiden kautta. Liittojen olemassaolon tarve ei ole kadonnut, mutta toimintakulttuuri edellyttää päivittymistä myös tietoyhteiskunnassa elävien jäsenten tarpeisiin. Kyse on myös ajankäytöstä, joka laimentaa sitoutumista kokoustamiseen ja niin laaja-alaiseen kuin pitkäkestoiseen vaikuttamiseen. Tilalle pitää saada nopeampia osallistumis- ja vaikuttamistapoja, joita ei säädellä kabineteista tai pitkäkestoisista yhdistystehtävistä.

LUE LISÄÄ

Muista ilmoittaa eläkkeelle jäämisesi myös meille

Eläkkeellejäämisen ilmoittaminen on nyt helppoa verkkosivujemme kautta uudistetulla lomakkeella, jonka löydät osoitteesta https://www.ktk-ry.fi/jasensivut/lomakkeet/elakelaisen-muutosilmoitus/ . Kirjaudu sivulle ja klikkaa meille tiedot tulemaan.

HOITOTAHTO

Lain mukaan jokaiselta hoitoa saavalta henkilöltä on saatava suostumus hänelle annettavaan hoitoon. Aina potilas ei kuitenkaan pysty käyttämään tätä itsemääräämisoikeuttaan ja kommunikoimaan hoitohenkilökunnan kanssa. Tällaisen tilanteen varalta, jossa henkilö ei ole enää kykenevä antamaan omaa hoitoaan koskevaa suostumusta esimerkiksi onnettomuuden, vakavan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on mahdollista etukäteen tehdä hoitotahto.

Hoitotahdon tekeminen edellyttää, että henkilö ymmärtää hoitotahdon sisällön ja merkityksen, mutta laki ei suoraan edellytä muotomääräystä sen antamiselle. Hoitotahto tulisi kuitenkin antaa tavalla, että se on myöhemmin luotettavasti todennettavissa. Kirjallinen hoitotahto, joka liitetään potilasasiakirjoihin tai potilaan kanssa käydyn keskustelun kirjaaminen potilasasiakirjoihin niin, että potilas voi sen itse varmentaa, ovat hyväksyttyjä tapoja hoitotahdon antamiselle. Hoitotahtoa on noudatettava henkilön mahdollisten läheisten vastakkaisista mielipiteistä huolimatta.

Käytännössä on havaittu, että hoitotahdon toteutumisessa on ollut toivomisen varaa. Mikäli hoitotahto tehdään edunvalvontavaltuutuksen yhteydessä, sovelletaan tuolloin myös hoitotahtoon edunvalvontavaltakirjan muotomääräyksiä. Olisi suositeltavaa, että henkilö voisi etukäteen keskustella hoitotahdon sisällöstä henkilön kanssa, jonka haluaa valtuuttaa hoitamaan myös henkilökohtaisia asioitaan taloudellisten asioidensa lisäksi. Tämä varmistaisi paremmin, että hoitotahdon mahdollinen myöhempi tulkinta vastaisi valtuuttajan tahtoa.

Hoitotahdossa voidaan antaa myös omaa hoivaa koskevia toiveita tilanteessa, jossa henkilö ei enää itse kykene ilmaisemaan tahtoaan. Hoivatahtoon voidaan kirjata tekijänsä elämänarvoja ja toiveita muun muassa hoitopaikasta, ravinnosta ja vakaumuksesta. Edunvalvojalla on velvollisuus mahdollisuuksien mukaan huomioida myös kirjallisen hoitotahdon toivomukset, tai hänet voidaan vapauttaa tehtävästään.

Johanna Tolppanen
asianajaja, varatuomari
Eversheds Asianajotoimisto Oy
www.eversheds.fi