Kunta-ala valmistautuu työn murrokseen

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet käynnistävät työn murroksen pitkäjänteisen seurannan kunta-alalla. Tavoitteena on pitää huolta julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä.

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo sopivat yhteisestä linjauksesta työn murroksen seurantaan kunta-alan pääneuvotteluryhmässä 11. lokakuuta.

Pääneuvotteluryhmän linjauksen mukaan pitkäjänteinen seuranta ohjataan osapuolten työryhmien tehtäväksi. Tämän lisäksi kuunnellaan työpaikkojen edustajia, johtoa ja henkilöstöä sekä muita asiantuntijoita. Työn organisoinnin ja toiminnan suuntaviivat yhteisille toimille hyväksyttiin vuosille 2019–2020.

Työn murroksesta yhteinen kuva

Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteinen kuva ja vahvempi tietopohja, jota hyödynnetään kunta-alan ja sen työmarkkinoiden kehittämisessä. Henkilöstön osaaminen ja osaavan henkilöstön saaminen kunta-alalle on turvattava myös tulevaisuudessa.  Vaikuttava, jatkuvasti kehittyvä ja kustannustehokas julkinen sektori on Suomelle ja kansalaisille yhtä tärkeä kuin vientisektorin menestys.  Julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä on pidettävä jatkuvasti huolta.

Työn murroksen seurannassa keskitytään työn muutosten tarkasteluun kunta-alan ammateissa, toimialoilla ja työpaikoilla. Seurannassa hyödynnetään myös muiden toimialojen ja maiden kokemuksia, sekä erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia.

Yhteistyötä työelämän kehittämiseksi

KT ja pääsopijajärjestöt jatkavat näin yhteistyötä työelämän kehittämiseksi ja palvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi. Käynnissä on muun muassa yhteinen kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämishanke Kunteko2020, jonka Tekojen torilla nostetaan myös tulevina vuosina hyviä käytäntöjä ja kiinnostavia ratkaisuja esiin.

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet haluavat olla aktiivisesti mukana edistämässä työn sisältöjen, toimintatapojen ja organisointitapojen kehittämistä. Tavoitteena on, että tuloksellisesti toimivat ja kehittyvät julkiset palvelut säilyvät myös jatkossa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä.