Puheenjohtaja Sari Estilä

Puheenjohtajan terveiset

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisun mukaan palkansaajien järjestäytymisaste on laskenut 2000-luvulla. Naiset ovat järjestäytyneet miehiä hieman enemmän ja nuorten liittyminen ammattiliittoihin on vähentynyt.

Nuorisolle olisikin tärkeä korostaa, mitä kaikkea ammattiliitot ovat saaneet aikaan ja mitä hyötyä liitoista on. Nuoret ovat tänä päivänä hyvin kunnianhimoisia ja toisaalta itsenäisiä. He luottavat omiin kykyihin ja kertovat neuvottelevansa itse palkka- ja työsuhde-edut. Olen monissa keskusteluissa korostanut nuorille, että liitosta saa vähintäänkin neuvoja. Voit toki halutessasi neuvotella työnantajan kanssa suoraan, mutta meidän tuellamme saat opastusta, koulutusta ja tietoa, silloin tulos voi olla parempi. Ja aina on saatavilla luottamusmiehen apu, jos tilanne ei yksin ratkea. Jo saavutettujen etujen lisäksi nuorille tulisi korostaa ammattiliiton tukea ja turvaa. Ammattiliittoon kuuluvalla on koko järjestön tuki, tietotaito ja apu käytettävissään. Yksin ei tarvitse pärjätä.

Meillä KTK:ssa on terävöidytty paikallisneuvottelujen suhteen. Yksittäisen jäsenen ongelmallinen tilanne on saattanut pitkittyä milloin mistäkin syystä, eikä tilanteeseen ole näkynyt valoa. Pitkiä prosesseja on saatettu hyvään päätökseen luottamusmiesten ja työmarkkina-asiamiesten avustuksella. Viimeistään lakimiehen tai asiamiesten kirje työnantajalle tai käynti paikan päällä antaa usein lisävauhtia neuvotteluihin. Paras kiitos tästä työstä on tyytyväisen jäsenen sähköpostiviesti: KIITOS, onneksi kuuluin liittoon!

Tervetuloa KTK-perheeseen KITE!

1.1.2019 alkaen KTK:n jäseneksi liittyivät Kiinteistölaitoksen tekniset toimihenkilöt KITE ry. Yhdistyksen jäsenet työskentelevät Senaatti-Kiinteistöissä. Järjestöä johtaa Nina Merjola-Repo.

KST ry:stä tuli TEHO

Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry:n vuosikokous päätti lokakuussa järjestön uudesta nimestä. KST on nykyään Tekniikan ja hallinnon osaajat TEHO ry.

Järjestön puheenjohtaja toimii Eeva Gräsbeck Vaasasta.

Tilannetietoa TS-pöydästä ja sen vierestä

TS-18 sopimuksen mukaiset työryhmät ovat työskennelleet sopimuskauden aikana. Teknisten sopimuksen palkkaryhmämääräyksiä uudistavan työryhmän tehtävänä oli selvittää, miten TS-sopimuksen sisältöä tulisi niiden osalta uudistaa, sekä tehdä tarvittavia toimenpide-ehdotuksia TS-työryhmälle 1.12.2018 mennessä. Palkkaryhmien mahdollisiin muutoksiin varattiin keskitettyä järjestelyerää 0,3 %. Pääsopijajärjestöjen tavoitteena oli, että TS-sopimukseen tulisi mukaan uusia palkkaryhmiä, jotka olisivat olleet enemmän ohjaavia kuin nykyiset kolme ryhmää. Nykyiset palkkaryhmät eivät vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksiin ja tästä syystä uudistus olisi ollut erittäin kannatettavaa. Valitettavasti muutosehdotukset eivät työryhmässä edenneet ja neuvottelut päättyivät tuloksettomina.  Näin ollen järjestelyerä 0,3 % palautui kuntiin jaettavaksi. KTK tekniikan Asiantuntijat esittää edelleen JUKOlle, että uudet palkkaryhmät olisivat tavoitteena myös seuraavalla sopimuskierroksella.

Palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelyjä koskeva työryhmä on myös aloittanut työnsä. Sen tehtävänä on selvittää, miten palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevia erityismääräyksiä (TS-18:n liite 2) tulisi uudistaa ja tehdä toimenpide-ehdotukset TS-työryhmälle sopimuskauden loppuun mennessä. Työryhmän työskentelyssä tulee kiinnittää huomiota työaikalain uudistamiseen sekä sote- ja maakuntauudistukseen. Vaikka sote- ja maakuntauudistus nyt kaatuikin, niin työryhmä jatkaa työtänsä. Näihin liittyvien työaikamuotojen osalta on työtuomioistuimessa lukuisia kanteita, jotka odottavat ratkaisua. Lähes kaikki palo- ja pelastustoimen kanteet kohdistuvat varallaoloon.

JUKOn valvontapyynnöt ovat edelleen osittain voimassa. Nämä valvontapyynnöt koskettavat niitä kuntia, joiden on katsottu rikkovan TS-sopimuksia. Alun perin valvontapyyntöjä tehtiin 93 kunnasta, joista merkittävä osa on muuttanut arviointijärjestelmiä ja sopimuksen soveltamisia niin, että valvontapyynnöistä on voitu luopua. Vielä on kuitenkin kymmenkunta kuntaa ja kaupunkia, joissa asiat ovat edelleen siinä vaiheessa, että valvontapyyntöjä ei ole voitu vetää pois. Nämä ovat edelleen JUKOn ja kuntatyönantajan käsittelyssä.

Keskusneuvotteluissa on JUKOn ja kuntatyönantajan välillä lukuisia tapauksia. Pääsääntöisesti nämä neuvottelut liittyvät kunnissa tehtyihin tehtävien vaativuuden arviointeihin ja niistä johdettaviin palkkoihin. Keskusneuvotteluissa asiat on yleensä saatu sovittua kuntatyönantajan kanssa, sillä hyvin harvoin nämä asiat etenevät työtuomioistuimeen saakka. Koska keskusneuvotteluissa asiat neuvotellaan kirjallisten dokumenttien varassa, on toivottavaa, että jo paikallisneuvotteluissa kaikki neuvotteluihin liittyvät asiakirjat liitetään mukaan erimielisyyspöytäkirjoihin, jotka toimitetaan sitten liittoon.

JATTK-kassa tiedottaa

Osa-aikatyön tulojen vaikutus muuttuu

1.4.2019 tulee voimaan lakimuutos, jonka myötä lyhytkestoisen tai osa-aikaisen työn palkka vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta, kun palkka on maksettu. Muutos koskee osa-aikatyötä, alle kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä ja sellaisia lomautuksia, joissa lomautus on toteutettu lyhentämällä päivittäistä työaikaa. Muutos koskee työttömyysetuuksia, joita maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta.

Jos työllistyt osittain, voit hakea soviteltua ansiopäivärahaa. Sinulle maksettavan ansiopäivärahan määrässä huomioidaan saamasi työtulot. Tällä hetkellä osa-aika- tai keikkatyön palkka vaikuttaa ansiopäivärahaan sillä ajanjaksolla, jona se on ansaittu. Tämä on viivästyttänyt sovitellun ansiopäivärahan maksua, jos palkkatiedot saa vasta viikkoja sen jälkeen, kun työ on tehty. Jatkossa palkkatiedot tarvitaan vasta sen hakemuksen liitteeksi, jonka aikana palkka on maksettu. Työtunnit tulee kuitenkin aina ilmoittaa hakemuksessa niiden päivien kohdalla, jolloin työ on tosiasiallisesti tehty.

Esimerkki: Jos työllistyt osittain huhtikuussa, mutta palkka maksetaan toukokuussa, voidaan huhtikuun ansiopäiväraha maksaa täysimääräisenä. Maksettaessa ansiopäivärahaa toukokuulta, otamme huomioon toukokuussa maksetut palkat.
          

Lakimuutoksella ei ole vaikutuksia työssäoloehdon kertymiseen. Työssäoloehdon kertymistä seurattaessa työtunnit kohdennetaan edelleen niille kalenteriviikoille, joiden aikana työtunnit on tehty. Kun työssäoloehto täyttyy, palkkatiedot voidaan tarvita jo ennen palkanmaksupäivää ansiopäivärahan määrän uudelleen laskemiseksi. Työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti, kun olet ollut työssä vähintään 26 viikkoa, joiden aikana työaikasi on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Ansiopäiväraha lasketaan uudelleen pääsääntöisesti enintään kerran vuodessa.

Lakimuutos ei muuta sitä, millä edellytyksillä aktiivimallin mukainen aktiivisuus kertyy palkkatyöstä. Aktiivisuus todetaan hakemuksessa ja sen liitteissä annettujen työskentelytietojen perusteella. Aktiivisuus katsotaan tapahtuneeksi tosiasiallisina työpäivinä. Palkkaa koskeva edellytys tarkistetaan, kun palkkatieto on käytettävissä. Aktiivisuusedellytys täyttyy palkkatyöstä, jos työskentelet vähintään yhden työssäoloehtoviikon verran 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana.

Muutos on tärkeä monelle soviteltua ansiopäivärahaa hakevalle. Lakimuutoksen tavoitteena on lisäksi edistää osittaisen työllistymisen ja lyhytkestoisen työn vastaanottamista.

Oheinen kaavio kuvaa, miten osa-aikatyön ajalta maksettavan ansiopäivärahan maksaminen muuttuu.