KTK:n työmarkkina-asiamies Tomas Wass ja Tuusulan teknisten pääluottamusmies Jukka Lehtonen

AKTIIVINEN PAIKALLISTOIMINTA ON EDUNVALVONNAN YTIMESSÄ

 

Mikään ammattiliitto, KTK mukaan lukien, ei pitkässä juoksussa pysty valvomaan tehokkaasti jäsentensä etuja työpaikoilla ilman aktiivista paikallista toimintaa. Tehtäviensä tasalla olevat luottamusmiehet ovat edunvalvontamme ”keihäänkärkiä” kunnissa, kuntayhtymissä, kunnallisissa osakeyhtiöissä sekä kaikissa muissa yksiköissä, joissa julkisen sektorin tekniset työskentelevät. Luottamusmiesten työ on toimintamme ytimessä. KTK:n toimiston tehtävä on tukea heitä kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Jotta luottamusmiehet voisivat suorittaa vaativaa tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla, he tarvitsevat kuitenkin ympärilleen myös paikallisten aktiivien muodostaman tukiverkon. Luottamusmiehellä on edustamiensa jäsenten hänelle antama mandaatti neuvotella, ajaa jäsenten etuja sekä auttaa ja puolustaa heitä muutenkin tarpeen vaatiessa. Se on hänen velvollisuutensa, jonka hän on hyväksynyt ottaessaan pestin vastaan. Yhtä lailla jäsenten velvollisuus on vastavuoroisesti auttaa luottamusmiestä suoriutumaan tästä tehtävästä.

Paikallisyhdistys on jäsenten vaikutuskanava omalla alueellaan

Neuvottelujärjestö KTN ry:n 118 paikallisyhdistystä (pyryt) muodostavat KTK:n sekä neljäntoista muun julkisen sektorin teknisiä edustavien järjestön paikallistoiminnan ytimen. Pyryt ovat itsenäisiä yhdistyksiä ja muodostavat koko valtakunnan kattavan verkoston. Kaikilla KTN:n jäsenjärjestöillä on oikeus valita edustajansa alueella toimivan paikallisyhdistyksen johtokuntaan.

Paikallisyhdistysten tehtävät ja velvollisuudet ovat vuosien saatossa joiltakin osin muuttuneet. Vuodesta 2013 alkaen kuntasektorin virka- ja työehtosopimukset on, sekä keskus- että paikallistasolla, neuvoteltu ja allekirjoitettu pääsopijajärjestö JUKO:n nimissä. Sen sijaan kuntien omistamissa osakeyhtiöissä KTN ry toimii itsenäisenä ja täysivaltaisena sopijajärjestönä kaikilla tasoilla.

Vaikka KTN:n paikallisyhdistysten rooli paikallistason neuvottelu- ja sopimustoiminnassa on kuntapuolella muuttunut, niillä on edelleen aivan keskeinen merkitys teknisten yhteistoiminnan ja yhteydenpidon kannalta. Pyryjen tehtävänä onkin, paitsi olla pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten tukena ja sparraajina, toimia alueensa KTK:n jäsenten vaikutuskanavana. Niiden kautta jäsenjärjestöt ohjaavat varoja jäsentoimintaan ja luovat mahdollisuuden järjestää alueen jäsenille koulutusta, tiedotusta ja muuta toimintaa. Hyvin toimiva paikallisyhdistys toimii myös kanavana, jonka kautta tieto tekniikan asiantuntijoille tärkeistä asioista siirtyy keskustasolle jäsenjärjestöille ja KTK:n toimistolle.

-Tämä tieto on meille erittäin tärkeää, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla toimia jäsentemme edunvalvojina. Uusien jäsenten hankkiminen on järjestömme tulevaisuuden kannalta myös erittäin tärkeää. Se on kaikkien meidän KTK-laisten yhteinen asia, jossa myös paikallisyhdistyksillä on oma tärkeä roolinsa, toteaa työmarkkina-asiamies Tomas Wass.

Toimintarenkaat tiivistävät alueensa yhteistyötä

Pyryjen lisäksi KTK:n jäsenten asioita edistämään on perustettu 18 alueellista toimintarengasta. Niiden tehtävänä on toimia alueensa kunnissa, kuntayhtymissä ja kuntaomisteisissa osakeyhtiöissä toimivien luottamusmiesten, pyryjen puheenjohtajien sekä muiden aktiivien yhteydenpitofoorumeina. Tarkoitus on, että toimintarenkaat tukevat alueensa pyryjen toimintaa ja että myös niiden avulla voidaan järjestää jäsenille koulutusta ja muuta toimintaa.

Uudenmaan toimintarengas toimii seitsemän kunnan alueella Keski-, Pohjois- sekä Itä-Uudellamaalla. Toimintarenkaan johtokunta, joka koostuu alueen kuntien pääluottamusmiehistä ja paikallisyhdistysten puheenjohtajista, kokoontuu säännöllisesti kuukausittain käsittelemään edunvalvonta- ja järjestöasioita. Toimintarengas toimii muutenkin aktiivisesti. Se on mm. laatinut ”Toimintarenkaan käsikirjan”, johon on dokumentoitu ohjeita ja neuvoja alueellisen toiminnan tueksi. Lisäksi Uudenmaan toimintarengas ottaa aktiivisesti kantaa mm. neuvottelukierroksilla esillä oleviin sopimustavoitteisiin.

-Uudenmaan toimintarenkaan työskentely täydentää loistavasti liitolta saatavaa tukea ja ohjeistusta. Me olemme tuttuja keskenämme, joten keskustelut ovat rentoja ja avoimia, joka on edellytys hyvälle yhteistyölle. Toimintarenkaamme aktiivisuutta ja motivoituneisuutta osoittaa selkeästi runsas osallistuminen kokouksiin joka kuukausi, kertoo toimintarenkaan puheenjohtajana toimiva Tuusulan teknisten pääluottamusmies Jukka Lehtonen.

Aktiivinen toimintarengas on erittäin hyvä työkalu koota yhteen alueensa eri toimintamallit ja näin luoda mahdollisuudet yhtenäistää alueensa soveltamismalleja. Säännöllisissä tapaamisissa luodaan eri tahoilla toimivien paikallisten ammattijärjestöjen välille yhtenäisiä käytäntöjä ja ratkotaan vertaistukiomaisesti eri alueilla esiin tulleita kysymyksiä.

Lehtonen kehottaa muitakin toimintarenkaita tiivistämään yhteistyötä:

- Oman kokemukseni pohjalta kannustan aktiivisesti toimivia toimintarenkaita jatkamaan hyvää työtään ja toivoisin, että mahdollisesti ei niin aktiivit toimintarenkaat virittäytyisivät uuteen nousuun. Eri toimintarenkaiden tapaamiset esim. edustuksellisella tasolla voisivat olla yksi mahdollisuus virittäytymiseen.

Kaiken ay-toiminnan perusta on yhdessä tekeminen ja yhteinen tahto edistää työntekijöiden työsuhteiden ehtoja ja oikeudenmukaista kohtelua. Tämä työ tapahtuu suurelta osin etulinjassa, eli paikallisella tasolla työpaikoilla. Ollaan siis aktiivisia ja vaalitaan tätä perinnettä!

 

Lisätietoja: työmarkkina-asiamies Tomas Wass, tomas.wass@ktk-ry.fi, 040 525 0515