Hallitusohjelman työelämäkirjaukset

Alla on listattuna Suomen hallituksen suunnittelemia muutoksia työelämään ja työttömyysturvaan. Kursiivilla merkityt kohdat ovat KTK:n kommentteja niihin.

• Työntekijän irtisanomista helpotetaan. Nyt työntekijän voi irtisanoa asiallisen ja painavan syyn perusteella. Jatkossa riittäisi pelkkä asiallinen peruste.
   
• Lomautusilmoitusajan lyhentäminen 14 päivästä 7 päivään.
   
• Takaisinottovelvollisuus pois pieniltä yrityksiltä. Alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä ja organisaatioilta poistuisi työsopimuslakiin perustuva takaisinottovelvollisuus. Vanhaa työntekijää ei enää tarvitsisi ottaa uudestaan palkkalistoille samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, vaikka yrityksen taloudellinen tilanne kohenisi nopeasti irtisanomisen jälkeen.
   
• Lailla estetään sopimasta paremmin kuin vientiteollisuuden ns. yleinen linja. Palkkaohjelmat tai vastaavat eivät olisi enää mahdollisia.

Suhtaudumme erittäin kriittisesti lakisääteiseen vientivetoiseen eli vientialoihin perustuvaan työmarkkinamalliin. Korostamme, että palkkamallista ei pidä säätää lailla. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat palkkaneuvotteluissa sovellettavasta uudesta työmarkkinamallista keskenään. Työriitojen sovittelujärjestelmää pitää uudistaa ja valtakunnansovittelijan toimivaltaa laajentaa sekä vahvistaa sovittelun resursseja.

• Määräaikaisuus ei tarvitse perustetta. Nykyisin määräaikaiselle työsuhteelle pitää olla jokin peruste. Tulevaisuudessa perustetta ei enää tarvitsisi korkeintaan vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa.

Mielestämme määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista ei pitäisi sallia ilman selkeää perustetta.

• Ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton.

Työehtosopimuksissa asiasta voidaan sopia toisin, mutta lain muuttuessa työnantajapuoli vaatinee kompensaatiota myöntyessään palkalliseen ensimmäiseen sairauspäivään.

• Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan. Korvauksia leikataan portaittain.
  • Työssäoloehto 6 kuukaudesta 12 kuukauteen.
  • Työttömyysturvan ikäsidonnaiset edut pois.
  • Omavastuupäivät 5 → 7.
  • Lomakorvaus jaksotetaan.
  • Suojaosat poistetaan.
  • Lapsikorotukset poistetaan.

Ensimmäinen osa on jo eduskunnan käsittelyssä budjettilakina, toista osaa valmistellaan, ja se menee eduskuntaan alkuvuodesta.

• Vuorotteluvapaa lakkautetaan. Se on sidottu ansiosidonnaisen työttömyysturvan kanssa samaan yhteyteen ja on jo eduskunnan käsittelyssä budjettilakina. Toista osaa valmistellaan, ja se menee eduskuntaan alkuvuodesta.

Vuorotteluvapaan sijaiset ovat työllistyneet paremmin saamansa työkokemuksen ansiosta. Kokemuksen mukaan vuorotteluvapaalla olleet ovat pitäneet vuorotteluvapaata hyödyllisenä ja jaksaneet töissä paremmin.

• Aikuiskoulutustuki lakkautetaan.

Aikuiskoulutustuen tilalle tulee luoda uusi tukimuoto, joka edistää osaamisen kehittämistä ja korjaa osaajapulaa. Uudessa mallissa myös työnantajien pitää osallistua ammattitaitoa edistävän koulutuksen rahoitukseen ja mahdollistaa ajankäyttö oppimiseen.

• Lakko-oikeutta rajataan. Laittomista lakoista tuomittavien sakkojen korottaminen ammattiliitoille. Alaraja 10 000 euroa ja yläraja 150 000 euroa. Jos työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa lakkoa jatketaan, yksittäinen työntekijä voi joutua korvausvastuuseen työtaistelusta (200 € seuraamusmaksu). Tukilakkojen ja poliittisten lakkojen rajoittaminen.

Työntekijäkohtaista lakkosakkoa ei pidä toteuttaa. Tukityötaisteluiden on oltava vastakin mahdollisia myös muille kuin omalle alalle kohdentaen. Näissä on kyse järjestäytymis- ja sopimusvapaudesta. Työrauhakysymyksiä pitää tarkastella kokonaisuutena.

• Paikallista sopimista edistetään. Työnantajat, jotka eivät ole olleet mukana neuvottelemassa yhteisiä työehtoja ja joita kukaan ei valvo, voisivat sopia työehdoista lakia ja työehtosopimuksia huonommin. Luottamusmiehet voidaan ohittaa. Työnantajien järjestäytymistarve heikkenee -> Yleissitovuus heikkenee.

Työehtosopimusosapuolet voivat mahdollistaa sopimisen jo nyt myös muille kuin luottamusmiehille, ja tämä on yhä yleisempää. Järjestäytymättömät työnantajat voivat liityntäsopimusten avulla saada samat sopimismahdollisuudet käyttöönsä kuin järjestäytyneet työnantajat. Kaikissa tilanteissa on huolehdittava siitä, että valittua luottamusmiestä ei voi ”ohittaa” muiden henkilöstöedustajien kautta.

Kyse on hallitusohjelmakirjauksista, jotka vaativat voimaan tullakseen kyseisten lakien muutokset. Lakien lopullinen sisältö ratkaisee, missä muodossa muutokset toteutuvat. Lainsäädäntövalmistelu on jo alkanut, ja aikataulu on nopea. Ensin on tarkoituksena muuttaa pikaisesti työrauhasäännökset, jotta vastarinta jäisi mahdollisimman pieneksi.