8.11.2023
Alla on listattuna Suomen hallituksen suunnittelemia muutoksia työelämään ja työttömyysturvaan. Kursiivilla merkityt kohdat ovat KTK:n kommentteja niihin.
Suhtaudumme erittäin kriittisesti lakisääteiseen vientivetoiseen eli vientialoihin perustuvaan työmarkkinamalliin. Korostamme, että palkkamallista ei pidä säätää lailla. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat palkkaneuvotteluissa sovellettavasta uudesta työmarkkinamallista keskenään. Työriitojen sovittelujärjestelmää pitää uudistaa ja valtakunnansovittelijan toimivaltaa laajentaa sekä vahvistaa sovittelun resursseja.
Mielestämme määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista ei pitäisi sallia ilman selkeää perustetta.
Työehtosopimuksissa asiasta voidaan sopia toisin, mutta lain muuttuessa työnantajapuoli vaatinee kompensaatiota myöntyessään palkalliseen ensimmäiseen sairauspäivään.
Ensimmäinen osa on jo eduskunnan käsittelyssä budjettilakina, toista osaa valmistellaan, ja se menee eduskuntaan alkuvuodesta.
Vuorotteluvapaan sijaiset ovat työllistyneet paremmin saamansa työkokemuksen ansiosta. Kokemuksen mukaan vuorotteluvapaalla olleet ovat pitäneet vuorotteluvapaata hyödyllisenä ja jaksaneet töissä paremmin.
Aikuiskoulutustuen tilalle tulee luoda uusi tukimuoto, joka edistää osaamisen kehittämistä ja korjaa osaajapulaa. Uudessa mallissa myös työnantajien pitää osallistua ammattitaitoa edistävän koulutuksen rahoitukseen ja mahdollistaa ajankäyttö oppimiseen.
Työntekijäkohtaista lakkosakkoa ei pidä toteuttaa. Tukityötaisteluiden on oltava vastakin mahdollisia myös muille kuin omalle alalle kohdentaen. Näissä on kyse järjestäytymis- ja sopimusvapaudesta. Työrauhakysymyksiä pitää tarkastella kokonaisuutena.
Työehtosopimusosapuolet voivat mahdollistaa sopimisen jo nyt myös muille kuin luottamusmiehille, ja tämä on yhä yleisempää. Järjestäytymättömät työnantajat voivat liityntäsopimusten avulla saada samat sopimismahdollisuudet käyttöönsä kuin järjestäytyneet työnantajat. Kaikissa tilanteissa on huolehdittava siitä, että valittua luottamusmiestä ei voi ”ohittaa” muiden henkilöstöedustajien kautta. Kyse on hallitusohjelmakirjauksista, jotka vaativat voimaan tullakseen kyseisten lakien muutokset. Lakien lopullinen sisältö ratkaisee, missä muodossa muutokset toteutuvat. Lainsäädäntövalmistelu on jo alkanut, ja aikataulu on nopea. Ensin on tarkoituksena muuttaa pikaisesti työrauhasäännökset, jotta vastarinta jäisi mahdollisimman pieneksi. |