23.5.2017
Maamme suurin julkista sektoria koskettava organisaatiouudistus on käynnissä. Ammattijärjestönä olemme tehneet selvityksiä, että miten kentällä työskentelevät jäsenemme ja johtavat virkamiehet näkevät uudistukset, niiden toiminnalliset prosessit ja tehtävien sijoittumisen sujuvuuden kannalta katsottuna. Näitä arvokkaita arjen toimijoiden näkemyksiä kannattaa ottaa huomioon periaatelinjauksia tehtäessä ja toimintoja uudelleen organisoitaessa Tekniikka ja Terveys KTN ry LAUSUNTO KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Sosiaali- ja terveysministeriö ASIA: Lausunto diaarinumero STM040:00/2017 -maakunta voisi siirtää ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun kunnalle tietyin ehdoin Maamme suurin julkista sektoria koskettava organisaatiouudistus on käynnissä. Ammattijärjestönä olemme tehneet selvityksiä, että miten kentällä työskentelevät jäsenemme ja johtavat virkamiehet näkevät uudistukset, niiden toiminnalliset prosessit ja tehtävien sijoittumisen sujuvuuden kannalta katsottuna. Näitä arvokkaita arjen toimijoiden näkemyksiä kannattaa ottaa huomioon periaatelinjauksia tehtäessä ja toimintoja uudelleen organisoitaessa. Eri selvitysten ja kyselyjen mukaan kuntien teknisillä viranomaispalveluilla todetaan olevan suuri merkitys elinkeinoelämälle, seutukunnan elinvoimalle ja tulevaisuuden mahdollisuuksille, joten tekninen osaaminen ja sen kehittäminen ovat erityisen tärkeää pitää korkeatasoisena. Viranomaispalveluiden osalta arvonmenetyksinä koetaan ajan tuhlaantuminen byrokratiaan, turhiksi katsottavien selvitysten teettämiseen, suunnittelun tehottomuuteen, ylimitoitettujen vaatimusten asettamiseen tai liian laajojen kuulemisten tai valitusoikeuksien sallimiseen. Kokemuspohjaisesti katsottuna ongelmia aiheuttavat siten toiminnalliset seikat sekä puutteelliset henkilöstöresurssit valvonta-alueiden kokoon nähden. Elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaisissa kohteissa positiivinen uudistus olisi siirtyä vuosittaisiin valvontamaksuihin, koska toiminnan painopiste pitäisi olla riskien ennaltaehkäisyssä. Nykyinen malli suosii yksittäisten maksujen keräämistä, ei perusvalvonnan tekemistä. Pitää huomata, että viranomaispalvelujen seutukunnallistaminen on vähentänyt paikallista tietämystä, mutta samalla se on tuonut enemmän ja laajempaa objektiivisuutta sekä mahdollistanut erikoistumista, resursoinut asiakaspalvelua, tuonut vaikuttavuutta, tasoittanut seudullisia resursseja, yhtenäistänyt valvontaa ja auttanut osaavan työvoiman saantia. Ympäristöterveydenhuollon valtiollistamisen esiselvityksessä valvonnan ongelmiksi koettiin keskustason ohjausketjut, tilastoinnit, tietojärjestelmät ja resurssien puute. Vastaavasti valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuuskertomuksessa on todettu ympäristöterveydenhuollon ongelmista hajanaisuus, epäselvät johtovastuut, aluehallintovirastojen vähäinen merkitys, resurssipula tehtäviin nähden, monikanavaisen ohjauksen aiheuttama sekavuus ja tietojärjestelmien puutteellisuudet. Lakiehdotus voi sinänsä parantaa olemassa olevaa tilannetta, mutta sen pitää sallia myös laajemmin kuntien muodostamat teknistä osaamista vaativat viranomaisyksiköt (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kaavoitus ja maankäyttö ym.) niin, että kunnat voisivat halutessaan muodostaa suurempia ylikunnallisia viranomaisyksiköitä eri alueiden erityispiirteet huomioiden. Eri tilanteissa ja olosuhteissa toimivien yksiköiden tehokkuuden ja toimivuuden lisääntyminen voidaan saavuttaa, vaikka yksikön kokoa ei yritetä väkisin kasvattaa. Nykyiset yhteistoiminta-alueet koetaankin toimiviksi ja sopivan kokoisiksi. Sen sijaan henkilöresurssien tehokas käyttäminen edellyttää, että kaikki tekniset viranomaistoiminnot ovat kytkettyinä tehtäväprosesseihin tarkoituksenmukaisella tavalla kuntalaisten ja/tai asiakkaiden tarpeet huomioiden. Paras tulos saadaan, kun kaikki teknisiä viranomaistehtäviä tekevät sijoitetaan saman työnantajan palvelukseen, jolloin yhteistyö on toimivaa muiden teknisiä viranomaistehtäviä tekevien tahojen kanssa. Järjestönä olemme koko sote- ja maakuntauudistuksen ajan nostaneet esille sitä, että toimintaa ei pidä enää yhtään lisää sirpaloittaa tai siilouttaa. Nykyistä sirpaloitumista pitää yhtenäistää ja siilomaista ohjausta poistaa. Tästä syystä mitään keinotekoisia rajoja ei pidä suosia, rakentaa tai ylläpitää. Viranomaistoiminnan pitää tukea organisoitumisellaan ja toiminnallaan kuntien tai työssäkäyntialueiden elinvoimaisuuden säilymistä, lisäämistä ja arjen sujuvuutta. Tällöin teknisten viranomaispalveluiden toimintarajojen tai -alueiden ei tarvitse noudattaa maakuntien fyysisiä alueellisia rajoja, sillä nykyisten yhteistoiminta-alueiden osaltakin on havaittavissa turhaa ja byrokratiasta aiheutuvaa tehottomuutta. Seutukunnallista teknisten palveluiden yhteistyötä pitääkin tulevaisuudessa lisätä. Maakuntayksiköiden välinen ja saumaton yhteistyö pitää saada heti juurtumaan, jolloin hallinnon keinoin pitää estää nurkkakuntaisuus, siilomaisuus tai perusteeton eri ammattiryhmien kelpoisuuksien rajaaminen tai sääntely. Teknisiä viranomaispalveluja tuottavien toimintayksiköiden sijoittaminen muiden teknisten viranomaispalveluiden yhteyteen tai samoihin tiloihin edesauttaa synergiaetujen saavuttamista ja parantaa asiakaspalvelua. Toisaalta huomionarvoista on myös arvioida, että hajottaisiko toiminnan alihankintajärjestelmä alkuperäisen maakunnallisen toiminta-ajatuksen tavoitteineen. Samalla kannattaa kuitenkin tarkastella ja arvioida, että kannattaako hajottaa olemassa olevia ja hyvin toimivia valvontayksiköitä tai rajoittaa niiden olemassaoloa teoreettisilla henkilötyövuosien määrillä. Siilomaisen toimintakulttuurin jatkamiseen saattavat kannustaa toimintojen pirstaloiminen kuntien ja maakuntien kesken, jolloin toiminnan kokonaisvaltainen ohjaaminen tapahtuu eri lähtökodista ja eri tavalla toimintaa ohjaavissa yksiköissä, kulttuureissa sekä toteutusmalleissa. Perusteltua on myös arvioida ympäristöterveydenhuollon ja kaikkien teknisten viranomaispalvelujen siirtämistä maakuntiin kokonaisarvion pohjalta ja toisessa aallossa, kun edellä kuvattuja ongelmia saadaan ensin poistettua ja ICT-asiat toimiviksi.
Siirtosopimukset Maakuntien kunnilta mahdollisesti tapahtuva ns. viranomaistoiminnan alihankinta pitää määritellä kestävällä tavalla ja kestävälle pohjalle. Alihankintaan pohjautuva toiminnan rahoitus on huomioitava riittäväksi, kestäväksi ja ennustettavaksi. Tämä on varmistettava lainsääntöön pohjautuvalla rahoituksen määrittelyllä, koska viranomaistoiminta ei voi olla tyhjänpäälle rakennettua. Henkilöstön näkökulmasta tilanne on haasteellinen, koska kuntien ja maakuntien TES/VES-rakenteet tulevat olemaan erilaiset. Tällöin henkilöstön palvelussuhteiden ehdot saattavat poiketa merkittävästi alan toimihenkilöiden keskuudessa, jos valvonta on eri toimijoiden taholta toteutettu. Näiden tilanteiden poistamiseksi pitää määritellä selkeät periaatteet henkilöstöön vaikuttavista ja koskevista TES/VES-rakenteista, määräyksistä ja niiden soveltamisesta. Periaatteiden pohjalta on syytä tehdä tarvittavat siirtosopimukset, jotta muutoksessa olevia tilanteita voidaan ennakolta johtaa. Samassa yhteydessä pitää huomioida valtiolta siirtyvän henkilöstön palvelussuhteiden ehdot ja niiden harmonisointi. Maakunnilla tulee olla selkeästi määritellyt menettelyohjeet näiden ns. alihankintasopimusten purkamisesta, mikäli kuntien toiminnan tehokkuus ei yllä muiden maakuntien muodostamien yksiköiden tasolle. Mikään ei takaa sitä, että pienet tai suuret yksiköt olisivat patenttiratkaisuja erilaisissa alueellisissa erityisoloissa. Koko uudistuksen tavoitteena on purkaa hallinnollisia esteitä tai rakenteita ja sujuvoittaa toiminnanharjoittajien, viranomaisten ja niitä ohjaavien tahojen toimintaa. Tästä syystä kunnilla pitää olla mahdollisuus tehdä alihankintasopimus myöhemminkin kuin ehdotetun aikataulun puitteissa ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta, mikäli kunnat päättävät järjestää ylikunnallisia viranomaisorganisaatioit.
Henkilöstökysymykset Henkilöstöön kohdistuvissa muutoksissa on sovellettava liikkeenluovutuksen periaatteita, jotka on kirjattu lähtökohdaksi sote- ja maakuntauudistuksen osalta puitelainsäädännössäkin. Toimintayksiköiden pitää huolehtia kaikkien resurssien tehokkaasta ja tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä. Tällöin henkilöstöön liittyvät ja kohdistuvat asiat tulee sopia riittävällä tarkkuudella tehtävien hoitamisen, työntekijöiden liikkuvuuden ja tehtävien muokattavuuden näkökulmista katsottuna. Yksiköiden muodostamisvaiheessa palkkojen harmonisointi kannattaa toteuttaa välittömästi, jotta palkkakiistoja ei siirretä uusiin muodostettaviin yksiköihin. Tämä on myös työnantajan kannalta hyvä ja paras lähtötilanne uudistuksen sujuvuuden kannalta. Uudistuvien toimintayksiköiden tulee huomioida henkilöstön edustajien asema eri ammattiryhmien ja sopimusalojen lähtökohdista. Muut kuin tekniset viranomaistoiminnot tai -tehtävät on syytä säilyttää yhtenä kokonaisuutena maakunnissa.
Yhteenvetona
|