Pääsopijajärjestöt edellyttävät, että kuntapalvelut turvataan budjettiriihessä.

26.8.2013

 

Kunta-alan pääsopijajärjestöt:
KUNTAPALVELUT ON TURVATTAVA BUDJETTIRIIHESSÄ
 
Maan hallitus pyrkii ratkomaan julkisen talouden lyhyen ja pitkän aikavälin tasapaino-ongelmia huomenna alkavassa budjettiriihessään. Julkista taloutta on jo tasapainotettu viiden miljardin euron edestä, mutta julkinen talous velkaantuu edelleen.

Kunta-alan henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt toteavat, että kunnat ovat kantaneet ison taakan valtion tekemistä julkisen talouden sopeutustoimista esimerkiksi alentuneina valtionosuuksina. Kuntatalous onkin kääntynyt huonompaan suuntaan, ja muun muassa henkilöstön lomautukset ovat lisääntyneet huomattavasti tänä vuonna. Ensi vuodelle pelätään jo irtisanomisia.
 
Hallitus on ilmoittanut rakenteellisista toimenpiteistä, joilla parannetaan talouskasvua, työn tarjontaa ja julkisen talouden tehokkuutta. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeet ovat osa näitä toimia, joilla kohennetaan julkisen talouden kestokykyä pidemmällä aikavälillä. Kunta-alan henkilöstöjärjestöt ovat sitoutuneet näihin rakenneuudistuksiin ja kiirehtineetkin niiden aikaansaamista. Järjestöt ovat yhdessä Kuntatyönantajan kanssa toteuttaneet kuntien tuloksellisuuskampanjoita. Niillä haetaan keinoja parantaa kuntapalvelujen  tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Toimenpiteinä ovat henkilöstön osaamisen parantaminen, johtamisen kehittäminen ja uusien teknologioiden käyttöönotto – tehdään asioita fiksummin eikä vähemmän.
 
Palvelussuhdeturva tukee rakenneuudistuksia

Kunta-alan pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat haluavat nyt budjettiriihen alla muistuttaa, että hallitusohjelmassa sovittu viiden vuoden palvelussuhdeturva kunta-alan rakennemuutoksissa on erittäin tärkeä elementti. Sillä tuetaan ja edistetään rakenneuudistusten etenemistä ja onnistumista. Se turvaa paitsi työntekijöiden asemaa myös palvelujen laatua ja saatavuutta uudessa kunnassa tai sote-alueella. Kunta-alan työntekijöistä iso osa on eläköitymässä lähivuosina. Siksikin on tärkeää pitää kiinni osaavasta työvoimasta sekä luoda myönteistä työnantajakuvaa työelämän tulokkaille, joista kunta-ala joutuu kilpailemaan saadakseen työvoimatarpeensa katettua erityisesti opetuksessa sekä hyvinvointi- ja infrapalveluissa. Viiden vuoden turvasta ei siis ole varaa luopua tässä tilanteessa.
 
Kunta-alan pääsopijat pitävät huolestuttavina hallituksen maaliskuun kehyspäätöksiä, kuten kuntien velvoitteiden karsimista miljardilla eurolla ja kuntien talouden kehysmenettelyn käyttöönottamista. Näiden päätösten sisältöä ei ole avattu.

On huolehdittava siitä, ettei budjettiriihessä tai ensi kevään kehysriihessä tehdä päätöksiä, joilla tosiasiallisesti romutetaan suomalaisten hyvinvointipalvelut. Miljardin euron karsiminen kuntien velvoitteissa on niin suuri leikkaus nykytasosta, että se vaikuttaa kuntalaisten arkipäivään heikentämällä kaikkia hyvinvointipalveluja. Suomalaiset ovat ilmaisseet, että kaikkein heikoimpien asemasta on huolehdittava vaikeassakin taloustilanteessa. Kuntapalvelujen laadun, kattavuuden ja saavutettavuuden heikentäminen iskee kaikkein kovimmin juuri heikoimmassa asemassa oleviin ja kiihdyttää eriarvoistumiskehitystä entisestään.
 
Ei kaavamaista menokehystä kunnille
 
Kuntatalouden haasteita ei ratkota asettamalla sille kaavamainen pidemmän aikavälin menokehys.  Se vaikuttaisi kuntien lakisääteisiin velvoitteisiin tavalla, joka heijastuisi kielteisesti kansalaisten perusoikeuksiin, kuten toimeentuloon, opetukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä infrastruktuuriin.  Kunnat vastaavat kuntalaistensa hyvinvointipalveluista. Valtion asettamat kaavamaiset menokehykset sotivat kuntien itsehallintoa ja demokratiaa vastaan. Kehykset ohittavat kuntien aseman kuntalaisten arjen ja hyvinvoinnin takaajina. 
 
Parasta talouden hallintaa on huolehtia kasvun aikaansaamisesta ja oikein mitoitetusta verotuksesta sekä hyödyntää henkilöstön osaamista ja kuntalaisten osallisuutta tuloksellisten palvelujen kehittämisessä.
 
Lisätiedot:
 
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
puheenjohtaja Olli Luukkainen 0500 652 872

Kunta-alan unioni
puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL) 0400 912 399
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty) 0400 537 756

Tekniikka ja Terveys
puheenjohtaja Keijo Houhala 0400 551 175

Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ
puheenjohtaja Silja Paavola 050 527 5085
 
Pääsopijajärjestöt neuvottelevat kunta-alan runsaan 430 000 palkansaajan palvelussuhteen ehdoista.