KTK:n puheenjohtajat:
Keijo Houhala SKT/KI 2001 -
Lasse Alanko SKT 1997-2001
Juhani Räsänen KRL 1993-1997
Seppo Kaivola SKT 1986-1993
Juhani Sariola KI 1984-1985
Helge Kosonen KRL 1981-1983
Anssi Kuusela SKT 1975-1980
Veijo Koskinen KRL 1972-1975
Erkki Nuutila KIA 1970-1972

KTK:n historiikit

KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n edeltäjistä on tehty useita historiikkejä:
 

¤ Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK ry 1970-1980. 10 vuotta kuntien teknisten yhteistyötä. Helsinki 1980.

¤ Ventti. Kaksikymmentäyksi vuotta kuntien teknisten edunvalvontaa. Aulis Anttila (toim.) 1991. 

¤ Kuntien teknisten asialla. Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK 1970-2000. Veijo Åberg 2000.

¤ Ammattiliiton synty. Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK ry:n perustaminen. Veijo Åberg 2003.

¤ Kohti teknisten keskusliittoa. Kuntien Tekniset KTK 1970-2006. Veijo Åberg 2007.

 

Veijo Åberg

KTK:n järjestöhistoria


KTK:n juuret ovat teknikoiden, rakennusmestareiden, insinöörien ja diplomi-insinöörien ammatillis-aatteellisissa järjestöissä. Näitä kuntien toimihenkilöitä yhdisti teknisen koulutuksen ja työtehtävien luoma ammatillinen identiteetti.
Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK ry perustettiin Helsingissä kesäkuussa 1970.

KTK:n toiminta laajeni voimakkaasti 1970–80-luvuilla. Liittoon liittyi uusia jäseniä ja jäsenjärjestöjä, minkä lisäksi KTK:n paikallistoimikuntien määrä kasvoi ripeästi. Liitto ylitti 10 000 henkilöjäsenen rajan vuonna 1987. Myös järjestön toimivalta kasvoi sen taisteltua neuvottelu- ja sopimusoikeuksista vuonna 1973.

1970-luvulla KTK sai rajoitetut kunta-alan neuvotteluoikeudet sekä hyväksyttyään ko. neuvottelutuloksen oikeuden yhtyä virka- ja työehtosopimuksiin. Vihdoin, 14-vuotisen kamppailun jälkeen, vuonna 1984 KTK "hankki" täydet pääsopija-oikeudet neuvottelujärjestölleen STTK-J:lle kunta-alalle. Hieman myöhemmin neuvotteluoikeudet sai myös STTK-J:n valtiosektori. STTK-J:n kunta-alan pääsopijaoikeudet siirrettiin vuonna 1993  samana vuonna perustetulle Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:lle. KTN:n perustaminen tuli ajankohtaiseksi kun valtiosektori erkaantui STTK-J:stä ja silloinen keskusjärjestö TVK oli mennyt konkurssiin edellisvuonna.

Samana vuonna (1993) kuntien tekniset saivat toisen tärkeän edun: oikeuden alakohtaiseen sopimukseen. Tätä oli tavoiteltu jo aiemmin, sillä kunnallinen virka- ja työehtosopimusjärjestelmä oli jäykkä ja kuntakohtainen liikkumavara pieni. Liittomme oli jo 1980-luvun alussa vaatinut kuntien teknisille omaa alakohtaista sopimusta sekä paikallisen sopimisen laajentamista. Asiaa kuitenkin vastustettiin 80-luvulla jyrkästi.

Aika muuttui ja ensimmäinen kuntien teknisten sopimus solmittiin vuonna 1993. Sopimukseen kuuluva uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin. Sopimusten piiriin tuli n. 4/5 KTK:n jäsenistä. Nämä virstanpylväät merkitsivät irtautumista keskitetystä kunnallisesta virkaehtosopimusjärjestelmästä – uudessa järjestelmässähän paikallisilla sopimuksilla oli suuri merkitys.

Näiden vuosien jälkeen KTK on jatkanut työtään menestyksekkäästi. Liittomme pyrkii osaltaan varmistamaan, että monien yhteiskunnallisten toimintojemme tukijalat – kuntien tekniset toimihenkilöt – pystyvät vaikuttamaan työoloihinsa mielekkäästi.

KTK:n puheenjohtajat järjestöhistoriikin julkistamistilaisuudessa (8.8.2007).
Takarivi vasemmalta: Lasse Alanko (1997–2001, Tampere); Seppo Kaivola (1986–1993, Tampere); Keijo Houhala (2001–, Lempäälä).
Eturivi vasemmalta: Anssi Kuusela (1975–1980, Helsinki); Veijo Koskinen (1972–1975, Espoo); Jussi Sariola (1984–1985, Helsinki).