KTK:n järjestöhistoria

KTK:n juuret ovat teknikoiden, rakennusmestareiden, insinöörien ja diplomi-insinöörien ammatillis-aatteellisissa järjestöissä. Näitä kuntien toimihenkilöitä yhdisti teknisen koulutuksen ja työtehtävien luoma ammatillinen identiteetti.
Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK ry perustettiin Helsingissä kesäkuussa 1970.

KTK:n toiminta laajeni voimakkaasti 1970–80-luvuilla. Liittoon liittyi uusia jäseniä ja jäsenjärjestöjä, minkä lisäksi KTK:n paikallistoimikuntien määrä kasvoi ripeästi. Liitto ylitti 10 000 henkilöjäsenen rajan vuonna 1987. Myös järjestön toimivalta kasvoi sen taisteltua neuvottelu- ja sopimusoikeuksista vuonna 1973.

1970-luvulla KTK sai rajoitetut kunta-alan neuvotteluoikeudet sekä hyväksyttyään ko. neuvottelutuloksen oikeuden yhtyä virka- ja työehtosopimuksiin. Vihdoin, 14-vuotisen kamppailun jälkeen, vuonna 1984 KTK "hankki" täydet pääsopija-oikeudet neuvottelujärjestölleen STTK-J:lle kunta-alalle. Hieman myöhemmin neuvotteluoikeudet sai myös STTK-J:n valtiosektori. STTK-J:n kunta-alan pääsopijaoikeudet siirrettiin vuonna 1993  samana vuonna perustetulle Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:lle. KTN:n perustaminen tuli ajankohtaiseksi kun valtiosektori erkaantui STTK-J:stä ja silloinen keskusjärjestö TVK oli mennyt konkurssiin edellisvuonna.

Samana vuonna (1993) kuntien tekniset saivat toisen tärkeän edun: oikeuden alakohtaiseen sopimukseen. Tätä oli tavoiteltu jo aiemmin, sillä kunnallinen virka- ja työehtosopimusjärjestelmä oli jäykkä ja kuntakohtainen liikkumavara pieni. Liittomme oli jo 1980-luvun alussa vaatinut kuntien teknisille omaa alakohtaista sopimusta sekä paikallisen sopimisen laajentamista. Asiaa kuitenkin vastustettiin 80-luvulla jyrkästi.

Aika muuttui ja ensimmäinen kuntien teknisten sopimus solmittiin vuonna 1993. Sopimukseen kuuluva uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin. Sopimusten piiriin tuli n. 4/5 KTK:n jäsenistä. Nämä virstanpylväät merkitsivät irtautumista keskitetystä kunnallisesta virkaehtosopimusjärjestelmästä – uudessa järjestelmässähän paikallisilla sopimuksilla oli suuri merkitys.

Näiden vuosien jälkeen KTK on jatkanut työtään menestyksekkäästi. Liittomme pyrkii osaltaan varmistamaan, että monien yhteiskunnallisten toimintojemme tukijalat – kuntien tekniset toimihenkilöt – pystyvät vaikuttamaan työoloihinsa mielekkäästi.