JUKOn kunnan neuvottelukunta hyväksyi osaltaan palkkaratkaisut
KT ja pääsopijajärjestöt pääsivät 25.6.2015 neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksen (tyka) toisen jakson sopimuskorotuksista. JUKOn kunnan neuvottelukunta hyväksyi KVTES- ja TS- sopimuksia koskevat neuvottelutulokset tänään maanantaina.
Sopimukset ovat voimassa 13 kuukautta 1.1.2016–31.1.2017. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2017 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Kaikkiaan kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus 13 kuukauden sopimusjaksolla on 0,59 prosenttia.
JUKOn hallitus käsittelee sopimuksia myöhemmin tällä viikolla.
Avaintyönantajat AVAINTAn työehtosopimuksesta neuvottelutulos 26.6.
AVAINTES:sta saavutettiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen neuvottelutulos toisen sopimusjakson 1.2.2016 – 31.1.2017palkankorotuksista. Palkkoja tarkistetaan yleiskorotuksella 15.3.2016 lukien, korotus on 16 euroa kuukaudessa kuitenkin vähintään 0,43 %. Myös henkilöstön edustajien palkkioita korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.
KT:n ja pääsopijoiden yhteinen neuvottelutiedote
Kunta-alalla on saavutettu neuvottelutulokset kaikille viidelle sopimusalalle vuoden 2016 palkantarkistuksista. Palkantarkistukset tehdään vuosien 2014 - 2016 virka- ja työehtosopimuksiin. Suomen suurimman sopimusalan, kunta-alan, sopimusten piirissä työskentelee 429 000 työntekijää ja viranhaltijaa. Kunta-ala työllistää viidenneksen Suomen kaikista palkansaajista ja sen palkkasumma henkilösivukuluineen on noin 21,2 miljardia euroa.
Neuvottelutulokset syntyivät tänään 25.6. kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) muuttamisesta. Jo aiemmin tällä viikolla päästiin neuvottelutulokseen kunnallisten lääkärien virkaehtosopimuksen muuttamisesta (LS).
Neuvottelutulokset on tehty ajanjaksolle 1.1.2016 - 31.1.2017 ja ne noudattavat työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 sopimaa pöytäkirjaa työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta.
Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus 13 kuukauden sopimusjaksolla on 0,59 prosenttia.
Kunta-alan sopijaosapuolten hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksia 1.7. mennessä.
KTK teki uudelle eduskunnalle kuntainfraan liittyvän kyselyn juuri kiivaampien hallitusneuvotteluiden aikaan.
Hallitusohjelmassa on infra-asioihin kiinnitetty huomiota, mutta onko tarpeeksi? Kansanedustajien vastaukset tukevat KTK:n käsitystä infran ylläpidosta ja vastuista.
Julkisten alojen eläkeratkaisu on saatu valmiiksi ja tulos on hyvin samanlainen kuin yksityisen sektorin jo aiemmin sovittu ratkaisu. Ns. "vanhoihin" henkilökohtaisiin eläkeikiin ei puututtu, mutta ammatillisiin eläkeikiin on esityksen mukaan tulossa muutos. Palkansaajajärjestöt vastustavat ammatillisten eläkeikien nostoa.
Eläkeuudistuksen kolmikantavalmistelu on saatu päätökseen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aloitti lakimuutosten valmistelun heti, kun työmarkkinajärjestöt olivat sopineet työeläkeuudistuksesta viime syyskuussa. Eläkesopimuksen ulkopuolelle jäi paljon yksityiskohtia, jotka on nyt STM:n johdolla ratkaistu.
KTK Tekniikan Asiantuntijoiden järjestötutkimus kokonaisuudessaan on nyt luettavissa. Tutkimuksen osina olivat myös kyselyt keskusjärjestöille (AKAVA, SAK ja STTK) ja eduskuntapuolueille. Yhteenvedot näistäkin kyselyistä on nyt luettavissa
Kainuussa suunnitellaan alueen ainoan elintarvike- ja ympäristölaboratorion lakkauttamista. Kuinka toteutuu Kainuulaisten ja Kainuun yrittäjien yhdenvertaisuus, jos näytteitä joudutaan kuljettamaan vieläkin pidemmän matkaa kuin tällä hetkellä?
Pitkään neuvoteltu eläkeratkaisu on hyväksytty muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kuin AKAVAn hallinnoissa. Eläkeratkaisu sisältää merkittäviä muutoksia eläke-etuuksiin. Tarkoitus on, että tosiasiallinen eläkkeelle jäämisikä nousisi vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Ratkaisun on tarkoitus myös mm. pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta runsaan prosenttiyksikön (1,1%).