# Ay-johtajat kiirehtivät julkisen sektorin eläkerahoituksen varmistamista.

Julkisen sektorin eläkkeiden rahoitus on varmistettava nopeasti. Eläkeläisten määrä kasvaa, joten eläkemaksuissa on merkittävä nousupaine jo lähivuosina, toteavat puheenjohtajat Jarkko Eloranta (JHL), Olli Luukkainen (JUKO), Maija Pihlajamäki (Jyty), Keijo Houhala (KTK), Silja Paavola (SuPer) ja Jaana Laitinen-Pesola (Tehy).

 

Julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksessa tikittää aikapommi. Jos sitä ei pureta ripeästi, kunnat ajautuvat vakaviin talousvaikeuksiin.

- Rahoitus turvataan parhaiten pitämällä julkisten eläkejärjestelmien piirissä olevien, eläkemaksuja maksavien työntekijöiden määrä riittävän suurena. Muussa tapauksessa eläkemaksut uhkaavat nousta ja eläkkeiden rahoituksen riittävyys vaarantua. Tämän vuoksi on tärkeää, että julkisesti rahoitettuja palveluita tuottavat työntekijät ovat vakuutettuja julkisissa eläkejärjestelmissä.

 

Puheenjohtajat varoittavat tuudittautumasta verotuksen varaan.

- Ei siihen voi luottaa, että kaikissa oloissa julkisen sektorin eläkkeiden rahoitus turvataan verotusta kiristämällä.

 

Yksityisten alojen työeläkemaksu on sovittu työurasopimuksessa vuoteen 2016 saakka. Saman sopimuksen mukaan linjaratkaisu julkisen puolen rahoituksesta tehdään valtion talousarvion kehystarkastelun yhteydessä.

- Nämä hallitusohjelmaan ja työurasopimukseen kirjatut sitoumukset pitää tulkita niin, että julkisen sektorin työntekijöille kuuluu heidän ansaitsemansa työeläke eikä rahoitusta saa tasapainottaa nuorempien työntekijäpolvien eläke-etuja leikkaamalla.

 

Julkisten alojen eläkkeiden rahoituksesta on siis sovittava samassa tahdissa kuin valmistellaan työurasopimuksen mukaisesti vuonna 2017 voimaan tulevaa eläkeuudistusta.

- Samalla on luotava järjestelmä, joka tulevaisuudessa varmistaa kohoavien eläkemaksujen oikeudenmukaisen jakautumisen julkisen sektorin työnantajien ja työntekijöiden kesken.

 

Yksityisen sektorin eläkemaksujen taso perustuu pohjimmiltaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ja sopimiseen. Julkisella puolella vastaavaa mekanismia ei ole, vaan työntekijöiden eläkemaksu määräytyy lain nojalla samansuuruisena kuin yksityisellä puolella. Sen sijaan kuntatyönantajien eläkemaksun tasosta päättää Keva itsenäisesti.

- Tällainen tilanne ei työntekijöiden näkökulmasta ole tyydyttävä.

 

Kuntien on kehitettävä palveluitaan kokonaisuutena ja omana työnään, jotta huolestuttavasti yleistynyt palvelujen ulkoistaminen ja runsas eläköityminen eivät toisi nousupaineita eläkemaksuihin. Jos työntekijöiden eli maksajien määrä vähenee, eläkevastuut kasvavat. Julkinen sektori maksaa entisten työntekijöidensä eläkkeitä vielä pitkään, koska eläkkeensaajia on lähivuosina yhä enemmän. 

 

Keskeiset työmarkkinajärjestöt käsittelevät eläkkeiden rahoitusta Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämässä eläkeneuvotteluryhmässä. Ay-johtajat vaativat, että ryhmä ottaa myös julkisen sektorin eläkkeiden rahoitusongelmat vakavasti.

 

Kunta-alalta on lähtenyt ja lähtee eläkkeelle 322 000 henkilöä vuosina 2010–2030. Poistuma on suurin vuosina 2014 ja 2015, kumpanakin yli 17 000 henkilöä. Lokakuussa 2011 kunta-alalla työskenteli 441 000 henkilöä. Tiedot perustuvat Kevan ja KT Kuntatyönantajien tietoihin.