18.1.2017
Kunnille on valtion suunnasta annettu tulevaisuuden isoimmaksi tehtäväksi hoitaa kunnan elinvoimaisuus kuntoon. Maan hallitus on myös maakuntauudistuksen tavoitteissa asettanut, että kaikissa kunnan päätöksissä tulee näkyä sosiaali- ja terveyspoliittinen arviointi. Kuntatekniikan osuus kunnan tehtävissä tulee näillä näkymin kasvamaan, koska kaikki kuntatekniikan tehtävät vaikuttavat kuntalaisten turvallisuuteen, terveyteen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen eli kokonaisuutena kunnan elinvoimaisuuteen.
KTK:n kunta- ja maakuntavaalitavoitteita Tulevaisuuden elinvoimaisen kunnan perustana on jatkuva kehitys, tasapainoinen kaavoitus ja koulutus. Tulevaisuuden kunnat tarvitsevat erilaisia tekniikan osaajia. Elinvoima koostuu infrastruktuurista, maankäytönsuunnittelusta, liikenteestä, teknisistä viranomaispalveluista, rakennetun ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta, palvelutuotannosta, kilpailuttamisesta, turvatusta energian ja veden saannista. Tämä kaikki tarvitsee omat osaajansa, tekniikan asiantuntijat. Laadukkaat ja saavutettavat tekniset viranomaispalvelut lisäävät vakautta ja turvallisuutta kunnissa. Turvallisuuden ylläpito vaatii riittävää viranomaiskapasiteettia ja alueellista viranomaisyhteistyön turvaamista. Tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota aluehallintoa uudistettaessa. Rakennetun ympäristön laatuongelmat ja korjausvelka ovat suuri taloudellinen rasite kunnille ja veronmaksajille. Kasvavissa kaupungeissa tarvitaan viisaita ja tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ja sujuvien liikenneyhteyksien varmistamiseksi. Tämän ohella tarvitaan niin joustavuutta sääntelyyn kuin lupakäytäntöihin sekä niiden prosessuaalista tehostamista. Infrastruktuurin tehtävä on luoda edellytykset muulle yhteiskunnan toimivuudelle, olla mahdollistaja, elinvoiman tuoja ja varmistaa huoltovarmuus sekä estää korjausvelan syntymistä. Silloin saadaan suunnitelmallisesti ajantasaisen valmiuden tulevaisuuden tekemiselle (kaavat, väylät, verkostot ym.). Rakennetun ympäristön merkitys korostuu uudistuvissa kunnissa. Ainoastaan elinvoimaiset kunnat ovat turvallisia työnantajia ja voivat luoda sekä tarjota laadukkaat palvelut. Tästä syystä jokaisen kunnan pitää löytää omat elinvoiman lähteet, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa talouden, toiminnan ja jatkuvuuden osalta. Verovaroilla pitää saada tehokkaita ja vaikuttavia palveluita. Tulevaisuuden elinvoimaisissa kunnissa ja maakunnissa työnteko kannattaa, entistä useammalla on työtä ja yhteiskunta toimii kestävällä sekä oikeudenmukaisella tavalla. Kuntien toiminta on vaikuttavaa, tehokasta, uudistuskykyistä ja innovatiivista. Kaiken toiminnan tarkoituksena pitää olla työllisyys, työssäjaksaminen ja työelämässä jatkaminen. Kuntien ja maakuntien on kannettava vastuunsa julkisten yhtiöiden omistajina, jotta yhtiöille määritellyt tavoitteet tukevat yhteiskunnan tavoitteita, vaikuttavuutta ja toimivuutta. Julkista tehtävää varten perustetut tai niitä hoitavien yritysten tulee noudattaa julkisuusperiaatteita mahdollisimman laajasti. Yhtiöittämisten jälkeenkin kunnille ja maakunnille jää velvollisuudeksi kilpailutus-, valvonta- ja hallintokysymykset, jotta normien määräykset, koordinaatio ja niin taloudellinen kuin toiminnallinen mitoitus toimii. Joukkoliikenteen investoinnit ja infrastruktuurin jatkuva kunnossapito takaavat sujuvan työmatkaliikenteen ja suuremmat työssäkäyntialueet. Kasvukeskusten kohtuuhintainen asuminen on keskeistä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta. Asumisen kalleus ja rakentamisen laatu ovat ongelmia, joihin kaivataan kunnissa käytännönläheisiä parannus- ja ratkaisukeinoja kuten resurssiviisautta, uutta kilpailua ja sukupolvelta toiselle kestäviä laadukkaita ratkaisuja. Julkisten päätöksentekojärjestelmien pitää olla avoimia ja läpinäkyviä. Näiden järjestelmien pitää huomioida henkilöstön osallistaminen muun muassa yt-järjestelmillä ja/tai henkilöstön toimielinedustuksilla. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys työn tuottavuudelle. Yhdelläkään kunnalla tai maakunnalla ei ole varaa laiminlyödä henkilöstön työhyvinvoinnin parantamista. Hyvä henkilöstöpolitiikka ja työnantajan joustot ovat tärkeitä, palkan ja palkitsemisen ohella, henkilöstölle. Muutosten keskellä tarvitaan hyvää johtamista, jota tukevat toimivat palkkausjärjestelmät. Myös esimiehet tarvitsevat tukea työssään. Henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä on huolehdittava ennakoivasti ja aktiivisesti. Kunnilla ja maakunnilla pitää olla ajantasainen henkilöstön kehittämissuunnitelma. Muutokset kunnissa ja maakunnissa ovat laajoja ja jatkuvat pitkän aikaa. Henkilöstön yhteistoimintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Henkilöstön edustajien asema on turvattava muutoksessa, tulevissa ja uudistuvissa organisaatioissa. Henkilöstön edustajien työhön tulee varata riittävästi aikaa, heitä tulee olla riittävästä ja heidän tiedonsaantioikeuksistaan on huolehdittava. Henkilöstölle tulee löytää dynaamisia ja luovia tapoja osallistua oman työn kehittämiseen ja muutoksen suunnitteluun. Jokainen työntekijä on paras oman tehtävänsä asiantuntija, joten työntekijöillä tulee olla mahdollisuus esittää ajatuksia oman työnsä vaikuttavuuden, sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.
Tiivistetysti
|