JUKO vaatii turvaamaan julkisalojen työpaikat

11.9.2020

”On kestämätöntä, jos julkinen sektori itse heikentää työllisyyttä ja kasvattaa irtisanomalla työttömyysmenoja”

Liki 200 000 akavalaisen palkansaajan työehdot neuvotteleva JUKO vaatii hallitusta turvaamaan julkisalojen työpaikat maanantaina alkavassa budjettiriihessä.

JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ) painottaa, että hallitus ei saavuta asettamaansa 75 prosentin työllisyystavoitetta, jos julkisalojen työpaikkojen rahoitus jää turvaamatta.

– Uutta työtä ja työpaikkoja ei ehdi syntyä tilalle, jos erityisesti kuntia uhkaavat henkilöstövähennykset johtavat irtisanomisiin. On kestämätöntä, jos julkinen sektori itse heikentää työllisyyttä ja kasvattaa työttömyysmenoja. Edessä on myös menetettyjä verotuloja.

Kuntien, valtion, yliopistojen ja kirkon korkeakoulutettuja edustavan JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren huomauttaa, että korona on lisännyt työn määrää ja kuormitusta kaikilla julkisilla toimialoilla: sosiaali- ja terveydenhuollossa, turvallisuudessa, valtion ja kuntien hallinnossa sekä opetuksessa ja tutkimuksessa.

JUKO muistuttaa, että kuten teollisuudelle toimintaympäristön ennakoitavuus on selviytymisen perusta myös julkisaloilla.

– Jokainen julkisalalla työskentelevä kantaa vastuuta siitä, että Suomi pysyy toimintakykyisenä, selviytyy koronapandemiasta ja kykenee vastaamaan yhteiskunnallisen ja globaalin murroksen haasteisiin, Luukkainen ja Löfgren korostavat.

– Julkisalat ovat laajasti Suomi-koneen ytimessä, siksi henkilöstöresursseihin, koronan aiheuttamaan lisätyöhön ja työsuojeluun on saatava riittävästi rahaa. Konkretiaa on muun muassa vuorotteluvapaan säilyttäminen, kun esimerkiksi valtiolla virkaurat ovat pitkiä. Vuorotteluvapaat mahdollistavat myös työttömien työllistämisen.

– Koulutus ja yliopistot ovat tie rakennemuutokseen. Kun yliopistojen koulutuspaikkoja lisätään nyt, sen on näyttävä henkilöstöresursseissa. Kunnissa ja kirkossa puolestaan tehdään joka päivä yhteiskunnalle tärkeää ihmisten hyvinvointia tukevaa työtä, tähdentää Olli Luukkainen.

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa julkisen sektorin osuus kokonaistyöllisyydestä on 3–7 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomessa.