Kunta- ja hyvinvointialan 500 000 palkansaajaa sai toukokuun alussa uudet työ- ja virkaehtosopimukset, joissa luottamusmiesnimike on muutettu luottamusedustajaksi. Lue lisää ja tiedät, miksi historiallinen muutos tapahtui juuri nyt.
JUKOn toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen vastaa.
Miksi luottamusmies on nyt kunta- ja hyvinvointialalla luottamusedustaja?
Palkansaajien pääsopijajärjestöt (JUKO, JHL, Jyty, Super, Tehy) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT asettivat edellisellä sopimuskaudella 2022–2025 työryhmän edistämään kunta- ja hyvinvointialan sukupuolineutraaleja nimikkeitä.
Näin siksi, että alan tavoitteisiin kuuluu sukupuolten tasa-arvon vahvistaminen työelämässä. Osana tasa-arvon toteutumista on pyrkiä löytämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä, sillä myös neutraalit nimikkeet vievät eteenpäin tasa-arvoa. Miten muutos toteutettiin?
Edellisellä sopimuskaudella järjestöjen yhteinen työryhmä kartoitti Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTESin ammatti- ja vastaavat nimikkeet ja muutti ne mahdollisuuksien mukaan sukupuolineutraaleiksi.
Muutos tehtiin samassa yhteydessä, kun pääsopijajärjestöt ja KT neuvottelivat palkkausjärjestelmään liittyvien palkkaliitteiden uudistamisesta.
Myös kunta- ja hyvinvointialan muissa sopimuksissa on tehty vastaavaa päivitystä uudistusten ohessa.
Luottamusmies ei itsessään ole ammattinimike, mutta vastaa kunta- ja hyvinvointialalla käytössä olevia nimikkeitä, joista KT:n selvityksen mukaan yleisimpiä ovat miespäätteiset nimikkeet.
KVTESin aloilla käytössä olevia sukupuolittuneita JUKO-liittojen jäseniä koskevia nimikkeitä ovat esimerkiksi luottamusmies, esimies ja lakimies sekä asiamiespäätteiset nimikkeet. Käytössä on myös emäntä- ja isäntäpäätteisiä nimikkeitä.
Miksi luottamusedustaja?
Nimike luottamushenkilö on jo käytössä eräissä työehtosopimuksissa. Kunta- ja hyvinvointialalla luottamushenkilö kuitenkin sekoittuisi kuntien ja hyvinvointialueiden vaaleilla valittuihin poliittisiin päättäjiin.
Myös luottamusmiehet – nyt luottamusedustajat – valitaan työpaikalla luottamustehtäväänsä vaaleilla.
Luottamus-sana kuvaakin sitä luottamusta, jonka valittu saa henkilöstöltä tuekseen tullessaan valituksi. Edustaja-sana puolestaan osoittaa, että henkilö toimii edustamiensa JUKO-liittojen ja niiden jäsenten edustajana ja edunvalvojana työpaikan neuvotteluissa ja muissa sopimista edellyttävissä tilanteissa.
Miten nimikkeen muuttuminen vaikuttaa käytännössä?
Muutos ei vaikuta luottamusedustajan asemaan, oikeuksiin eikä käytännön työhön.
Aiemmin luottamusmiesnimikkeellä toimineita koskeneet sopimusmääräykset ja lainsäädännössä olevat viittaukset koskevat nyt luottamusedustajaa.
Koska lainsäädännössä puhutaan edelleen luottamusmiehestä, järjestöt ovat varmistaneet, että myös uusi nimike kytkeytyy lainsäädäntöön.
Mikä on isoin haaste nimikkeen ottamisessa käyttöön?
Isoin haaste on varmaankin se, että muistamme luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen sijaan puhua nyt luottamusedustajasta ja pääluottamusedustajasta. Toivottavasti saamme pian vakiinnutettua myös iskevät lyhenteet PML:n (pääluottamusmies) ja LM:n (luottamusmies) tilalle. Hyviä ehdotuksia on jo tullut. Olisiko luottamusedustaja jatkossa LED?