Siirry sisältöön

KTK:n edustajakokous: Tekninen asiantuntijuus on kriittinen voimavara – mutta jääkö se taas huomiotta?

KTK Tekniikan Asiantuntijat ry vaatii, että julkisen sektorin teknisten asiantuntijoiden rooli tunnustetaan vihdoin yhteiskunnan ylläpitäjänä ja uudistajana. Ilman tätä osaamista ei toteudu vihreä siirtymä, ei digitalisaatio eikä turvallinen ja toimiva arki niin kuntalaisille kuin yrityksillekin.

“KTK:n jäsenet ovat niitä, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja ylläpitävät yhteiskunnan rakenteita. Meitä ei voi sivuuttaa päätöksenteossa,” jyrähtää KTK:n puheenjohtaja Sari Estilä.

KTK nostaa esiin neljä kriittistä vaatimusta:

1. Osaamisen kehittäminen

Julkisen sektorin asiantuntijoiden on saatava ajantasaista koulutusta erityisesti energia-, ympäristö- ja digiteknologioiden aloilla. Ilman osaamisen päivittämistä asiantuntijat eivät pysty vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman vaatimuksiin.

“Asiantuntijuus ei ole pysyvää, se on jatkuvaa oppimista. Jos työuran aikaiseen koulutukseen ei panosteta, jäämme kehityksestä jälkeen,” Estilä varoittaa.

2. Työhyvinvointi

Asiantuntijatyö on yhä kuormittavampaa. Moni toimii yksin laajoilla vastuualueilla, ja työn vaatimukset kasvavat nopeammin kuin resurssit. Työuupumus ja osaajien vaihtuvuus ovat todellisia uhkia. Työhyvinvointia on tuettava muun muassa riittävällä henkilöstöllä, selkeillä rooleilla ja mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhön.

“Ei riitä, että asiantuntija jaksaa – hänen on saatava myös kehittyä ja tulla kuulluksi. Työhyvinvointi ei ole luksusta, vaan välttämättömyys,” Estilä sanoo.

3. Palkkakehitys

Julkisen sektorin on pystyttävä kilpailemaan osaajista myös yksityisen kanssa. Teknisten asiantuntijoiden palkkataso ei vastaa työn vaativuutta, vastuuta tai koulutustasoa. Palkkakehityksen on oltava ennakoitavaa ja kannustavaa, jotta asiantuntijat pysyvät alalla ja kokevat työnsä arvostetuksi.

“Jos palkka ei vastaa työn vaativuutta, osaajat äänestävät jaloillaan. Me emme voi enää menettää osaamista aliarvostuksen takia,” toteaa Estilä.

4. Vaikuttaminen

Teknisten asiantuntijoiden ääni on saatava kuuluviin lainsäädännössä, työelämän kehittämisessä ja kunnallisessa päätöksenteossa. Meillä on käytännön tietoa siitä, miten asiat toimivat – ja miten ne voidaan tehdä paremmin. Hyvin suunniteltu tekninen infra parantaa myös asumismukavuutta, energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.Asiantuntijoiden osallistuminen ei ole vain toivottavaa, vaan välttämätöntä kestävien ratkaisujen syntymiseksi. “Nyt tarvitaan vain rohkeutta ottaa meidät mukaan yhteistyöhön,” Sari Estilä vaatii.

Kun kunnat etsivät säästökohteita, tekniseen sektoriin ja osaajiin kajotaan usein ensimmäisenä. ”Se on lyhytnäköistä ja vaarallista. Ilman näitä osaajia ei ole toimivia palveluita, turvallista ympäristöä eikä kestävää kehitystä,” Estilä painottaa.

KTK muistuttaa, että tekniikan asiantuntijat eivät ole pelkkiä toteuttajia – he ovat yhteiskunnan ratkaisijoita.

KTK Tekniikan Asiantuntijat ry on vuonna 1970 perustettu Akavan suurin julkisen sektorin tekniikan jäsenjärjestö. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry edustaa kunnissa, kuntayhtymissä, kunnallisissa osakeyhtiöissä ja hyvinvointialueilla työskenteleviä teknisiä asiantuntijoita. Liiton varsinainen edustajakokous pidettiin 19.11.2025 Helsingissä. Edustajakokous valitsi liiton puheenjohtajaksi Sari Estilän kolmannelle kaudelleen vuosille 2026-2029.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Palkkaohjelman jatkaminen elintärkeää kuntien henkilöstöpulan ratkaisemiseksi 

Vuoden 2022 TES-neuvotteluissa kuntasektorille rakennettu palkkaohjelma on voimassa vuoteen 2027 asti, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työnantajapuolelle on tullut painetta irtisanoa ohjelma ensi keväänä.  Palkkaohjelman tarkoituksena on kuroa kiinni yksityisen ja julkisen sektorin palkkaeroa sekä nostaa matalapalkkaisia kunta-alalla työskenteleviä osaajia pois palkkakuopasta. Maan hallituksen rakentama vientivetoinen palkkamalli estää käytännössä kuntasektoria tekemästä vientialoja parempia palkankorotuksia, mikä

Kunta- ja hyvinvointiala | Miksi luottamusmies on jatkossa luottamusedustaja?

Kunta- ja hyvinvointialan 500 000 palkansaajaa sai toukokuun alussa uudet työ- ja virkaehtosopimukset, joissa luottamusmiesnimike on muutettu luottamusedustajaksi. Lue lisää ja tiedät, miksi historiallinen muutos tapahtui juuri nyt. JUKOn toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen vastaa. Miksi luottamusmies on nyt kunta- ja hyvinvointialalla luottamusedustaja? Palkansaajien pääsopijajärjestöt (JUKO, JHL, Jyty, Super, Tehy) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT asettivat edellisellä sopimuskaudella 2022–2025

Lahden kaupungin teknisen henkilöstön resurssileikkaukset vaarantavat kuntalaisten arjen

Lahden kaupungin päätös aloittaa valtavat yt-neuvottelut aiheuttaa peruspalvelujen heikkenemisen kaupunkilaisten arjessa. Kaupunkiympäristön ja Tilakeskuksen tärkeät ammattilaiset tuottavat ydinpalveluja, joita ilman kaupungin peruspalvelut eivät toimi. Resurssileikkaukset kaupunkisuunnittelussa aiheuttavat muun muassa maaomaisuuden hankinnan, kaavoituksen ja tonttien luovutuksen viivästymisen. Tämä vaikeuttaa yritysten sijoittumista ja uusien työpaikkojen syntymistä Lahteen. Rakennusvalvonnassa resurssipula näkyy rakennuslupien käsittelyn ja tarkastusten hidastumisena. Kaupunkitekniikan ja

JUKO: Kunta- ja hyvinvointialan akavalaiset liitot suivaantuivat poliitikkojen puheista: ”Puolueiden on nyt kannettava vastuu sote-uudistuksen seurauksista”

Kunta- ja hyvinvointialan akavalaiset liitot suivaantuivat poliitikkojen puheista: ”Puolueiden on nyt kannettava vastuu sote-uudistuksen seurauksista” Akavalaisia julkisen sektorin liittoja palkkaneuvotteluissa edustava JUKO tyrmää poliitikkojen puheet, joiden mukaan hyvinvointialueiden yt-suma olisi seurausta palkankorotuksista tai alueilla toteuttavasta palkkojen harmonisoinnista eli yhdenmukaistamisesta. – Poliitikoille lain edellyttämät harmonisointikustannukset eivät ole tulleet yllätyksenä. Nehän olivat kaikkien tiedossa jo ennen kuin